Osastopäällikkö Matti Tirkkonen – ”Ongelmien ratkaiseminen on se, mistä insinööri pitää”

Tirkkonen pohti uravaihtoehtoja asiantuntija- ja esimiesroolin välillä

Alta kolmekymppinen Matti Tirkkonen johtaa teknisen osaston asiantuntijoita Millogin Vekaranjärven toimipaikassa. Tehtävään hän löysi tiensä tuotannonohjaajan ja järjestelmäasiantuntijan roolien kautta. Matin työkalupakista löytyy salainen ase, vahva Excel-osaaminen, jota hän kehittää myös vapaa-ajallaan.

Vekaranjärveltä kotoisin oleva Matti Tirkkonen asuu avopuolisonsa kanssa Orimattilassa ja hoitaa osastopäällikön tehtäviään etätyönä kotoaan käsin. Ennen COVID-19-pandemiaa hän kulki arkiaamuisin töihin Millogin Vekaranjärven toimipaikalle ja iltapäivällä takaisin kotiin.

– Arkipäiviin on tullut 3–4 tuntia lisäaikaa. Välillä sitä miettii, mitä kaikella ylimääräisellä vapaa-ajalla tekee. No, töiden jälkeen rintamamiestalossa riittää juoksevia hommia ja remppavuoroaan odottavat pihassa vanhat käyttöautot – jeeppi vuosimallia 1993 ja Camaro vuodelta 2000. Tietokone on myös vapaa-ajalla kovassa käytössä, sillä pyörittelen erilaisia Exceleitä, ja pelaan pelejä, jos aikaa joskus jää.

Autotekniikan harrastaminen on Matille luonnollista, sillä vuonna 2012 asepalveluksen päätyttyä hän muutti Turkuun ja aloitti auto- ja kuljetustekniikan insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa. Varsinais-Suomessa aikaa vierähti kolme vuotta. Kesätöissä hän rakenteli nelivetoihin korotussarjoja Arctic Trucks Finlandilla ja myöhemmin hän pääsi kesäharjoittelijaksi silloiseen Millogin Ilveskallion toimipaikkaan Hattulassa. Kesällä 2015 hän aloitti Millogin Vekaranjärven toimipaikassa tuotannonsuunnittelijana.

– Kirjoitin työn ohessa opinnäytetyötä CV9030-rynnäkköpanssarivaunun kustannusten ennustamisesta ja laskennasta. Valmistuin keväällä 2017 ja jatkoin samoissa tehtävissä vielä parisen vuotta.

Ruudulla auki SAP-järjestelmä ja Excel

Tuotannonsuunnittelijana Matti huolehti kollegansa kanssa paikallisten asiakkaiden ajoneuvojen alihankintapalveluista. Käytännössä tämä tarkoitti vuosihuoltojen suunnittelua asiakkaan kanssa, autojen huolto- ja korjauspalveluiden tilaamista sekä tilausten ja laskujen käsittelyä SAP-toiminnanohjausjärjestelmässä.

– Tilauksia meille tuli reilut kaksituhatta vuodessa, joten hakkasimme tietoja SAP-järjestelmään aamusta iltaan. Työn suola oli se, että sain opetella SAP:n käytön ja miettiä tehokkaampia toimintamalleja ja ratkaisuja tuotannon kehittämiseksi. Kehitimme toimintaa niin pitkälle kuin sitä ohjeiden ja sääntöjen rajassa oli mahdollista kehittää, hän kertoo.

Matin mielestä työpäivistä parhaita ovat ne, kun töissä saadaan valmiiksi homma, jota on työstetty pitkään, taikka ratkaistaan ongelma, jonka kanssa on taisteltu hyvän aikaa.

– Ongelmien ratkaiseminen, olivat ne sitten omia, johdettavan tai yrityksen ongelmia, on se mistä insinööri pitää, hän naurahtaa.

Vuonna 2019 Matti siirtyi miettimään asioita järjestelmäasiantuntijan näkövinkkelistä. Lyhyt puolitoistavuotinen ura järjestelmäasiantuntijana oli hyvin Excel-painottunut.

– Erinäköiset selvitykset, laskennat ja raportoinnit olivat silloin arkipäivääni. Tein järjestelmien kierrätyssuunnittelua varten Excel-työkalun ja päivitin tietoja SAP-järjestelmään. Kollegani keskittyi enemmän päivänpolttavien asioiden ratkomiseen.

Esimies vai asiantuntija?

Keväällä 2020 Matti sai pohdittavakseen, haluaako hän jatkaa uraa asiantuntijapolulla vai hypätä esimiestehtäviin, kun yksikönpäällikkö kysyi häntä osastopäällikön tehtävään. Esimiestehtävä vei voiton.

Tekninen osasto on väkimäärältään pieni, ja suoria alaisia Matilla on viisi. Osasto vastaa yksikön kunnossapitoprosessista ja alihankinnasta sekä esimerkiksi laatuun, ympäristöön, työsuojeluun ja kemikaaleihin liittyvistä asioista. Yritystason kehitysprojekteihin osallistutaan tilanteen mukaan.

Vahvasti itseohjautuvien asiantuntijoiden johtaminen ei Matin mielestä ole ihmeellinen homma.

– Hyvin pitkälti samoilla perusteilla asiantuntijoita johdetaan kuin sotilaitakin. Heille annetaan tehtäviä ja tavoitteita, sekä tuetaan toteutustavoissa, jotka asiantuntija on itselleen valinnut ja parhaaksi katsonut.

Haastavaa Matille on politikointi – vaikka tietäisi, kuinka asia tehdään, aina sitä ei kannata sanoa ääneen. Asiantuntijaroolissa hän on itsekin tykännyt siitä, että on saanut itsenäisesti etsiä omasta mielestä parhaat ratkaisut.

– Jossain tilanteessa on fiksuinta kertoa, kuinka asiat kannattaa hoitaa. Toisessa riittää se, että kertoo tavoitteen. Tilanteiden tunnistaminen on haastavaa, siinä minulla on tulevaisuudessakin petraamisen varaa.

Pelit ja vehkeet valmiina tositoimiin

Yksi Millogin tärkeimmistä ydintehtävistä Matin mielestä on valmiuden tuottaminen kaikessa toiminnassaan. Itse hän on ollut tiiviisti mukana esimerkiksi Kaakko19-pääsotaharjoituksessa, missä harjoiteltiin poikkeusolojen toimintatapoja. Viime vuoden loppupuolella Matista leivottiin yksikön valmiuspäällikkö.

– Valmiuden merkitys yrityksen kaikissa tehtävissä on korostunut viimeisten vuosien aikana ja olemmekin kehittyneet siinä. Tehtävämme on pitää huolta siitä, että pelit ja vehkeet ovat kunnossa, jos niitä joudutaan joskus tositilanteessa käyttämään, hän korostaa.

Nyt korona-aikana Matti ponnistelee pitääkseen yllä osaston valmiutta ja yhteishenkeä. Tekninen osasto on pitänyt päivittäisiä etäkahvitaukoja, joissa kerrataan kuluneen päivän tapahtumia, pohditaan seuraavan päivän tekemisiä ja jutellaan niitä näitä.

– Meillä on täällä sen verran hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki, että nämä päivittäiset kohtaamiset ovat piristäneet minua ja kaikkia muitakin.

Matti on pohtinut, millaista osaston työnteko on koronapandemian jälkeen. Hän uskoo, että osastopäällikkönä hän jatkaa useamman vuoden.

– Mutta koskaan ei tiedä, mitä maailma eteen tuo, kuten nytkin on nähty, hän tuumii.