Millogin valmiusjohtaja Petri Seppälä on huolissaan osaajien riittävyydestä sekä siitä, ettei varautuminen ole suomalaisyrityksissä oikeasti läpileikkaavaa.
Viime vuosien vilkas huoltovarmuuskeskustelu on saanut myös monet suomalaiset yrityspäättäjät heräämään varautumisen tarpeellisuuteen. Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmat ovat varautumisen peruskiviä, mutta niistä on laiha lohtu tositilanteessa, mikäli niiden sisältö ei koskaan ole poistunut johdon pöytälaatikosta eikä valmiustoimia ole kuunaan harjoiteltu henkilöstön piirissä.
– Vaikka esimerkiksi Nato-jäsenyys on Suomelle turvallisuuspoliittisesti iso askel, ei se silti tarkoita, että olisimme täällä turvassa kiusanteolta tai hybridivaikuttamiselta. Jotta varautumisesta olisi oikeasti hyötyä, sen täytyy olla koko organisaation läpileikkaavaa toimintaa, Millogin valmiusjohtaja Petri Seppälä kertoo.
Kenelle varautuminen kuuluu?
Seppälän mukaan aivan ensimmäisenä on tarkasteltava kriittisesti, kenen työpöydälle valmius ja varautuminen yrityksissä kuuluvat. Suurissakaan yrityksissä ei välttämättä ole valmiusorganisaatioita tai -käytäntöjä, vaan osaaminen ja tieto ovat yllättävän harvojen ihmisten käsissä. Tärkeää olisi pystyä tarkastelemaan yrityksen varautumisen tilaa rehellisesti ja kaunistelematta.
– Jatkuvuudenhallinnasta vastaa usein turvallisuuspäällikkö, mutta hänellä on turhan usein kädet niin täynnä päivittäisiä turvallisuustehtäviä, ettei pitkäjänteiselle valmiussuunnittelulle jää aikaa. Varautuminen ymmärretään usein myös liian kapeasti vain ylemmille toimihenkilöille kuuluvaksi.
Turvallisuuspoliittisen tilanteen lisäksi taantuma haastaa yrityksiä monellakin tapaa. Etenkin hyvistä osaajista kiinni pitäminen on vaikeaa, kun taloudellisia resursseja joudutaan venyttämään.
– Kun ihmisiä irtisanotaan tai tulee lomautuksia, on se aina haaste jatkuvuudelle yrityksissä. Jos osaamispääoma karkaa ulkomaille eikä työperäinen maahanmuutto lisäänny, se on huoltovarmuuden vinkkelistä todella negatiivinen ilmiö – osaajia on todella vaikea houkutella enää takaisin. Toivottavasti haastavassakin tilanteessa kyetään toimiin, joiden avulla Suomi pysyy osaajien silmissä kiinnostavana, Seppälä pohtii.
Irrallisista toimenpiteistä läpileikkaavaan suunnitteluun
Mikä suomalaisyritysten varautumisessa on Seppälän mielestä useimmiten puutteellista?
– Näitä asioita ei tietysti käsitellä julkisesti, joten on mahdotonta antaa kaikki yrityksiä koskevaa yleistystä. Turvallisuuskriittisillä toimijoilla asiat todennäköisemmin ovat hyvällä tolalla, mutta oma keskeinen havaintoni on usein, ettei varautuminen ole millään tavalla läpileikkaavaa. Kentällä tai toimipisteissä on saatettu tehdä konkreettisia toimenpiteitä, mutta ne ovat täysin irrallisia, eikä varautumissuunnittelu ole aidosti pitkäjänteistä. Siihen ei panosteta, siihen ei ole resursseja tai se jää aivan liian pienen porukan päänvaivaksi turvallisuusorganisaatiossa, jos sellaista edes on. Varautumisen sekä tavoitteiden määrittelyn tulisi lähteä johtotasolta, ja jalkautua siitä käytännön toimenpiteiksi koko organisaatioon, Seppälä pohtii.
– Toinen juttu on oikeisiin asioihin keskittyminen. Kaikkea toimintaa ei voi varjella, eli on osattava priorisoida ja tunnistaa liiketoiminnalle tärkeimmät prosessit, resurssit ja investoinnit. Kaikkeen ei voi varautua, mutta useimmat riskit voi vähintään tiedostaa.
Kaikki lähtee lopulta yksilöistä
Varautumisessa on olennaista asettaa pitkän tähtäimen tavoite ja pitää se kirkkaana mielessä. Siten on mahdollista tunnistaa eri keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ja valita niistä se, johon liittyvät uhkakuvat ovat parhaiten tunnistettavissa ja riskit hallittavissa.
Kun ajat ovat haastavat, on erityisen tärkeää huomioida jatkuvuuden kannalta olennaisia toimenpiteitä ja tarvittaessa hankkia varautumis- ja valmiuspalveluita ulkopuolelta, jos oma organisaatio ei niihin taivu. Turvallisuuskriittisenä organisaationa Millogilla on pitkä kokemus jatkuvuudenhallinnan palveluista sekä toimintavarmuuden turvaamisesta. Tärkeä oppi vuosikymmenten varrelta on, että suuryrityksetkin koostuvat lopulta yksilöistä.
– Globaalit ilmiöt eivät usein ole yksittäisten yritysten uhkakirjastoissa kovin korkealla, mutta kerrannaisvaikutuksia alkaa nopeasti paljastua, kun vähän penkaistaan pintaa syvemmältä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonilmiöt, vuosi vuodelta kohoava metsäpaloriski tai Suomeen kohdistuva ilmastopakolaisuus saattavat vaikuttaa etäisiltä, mutta niiden psykologinen vaikutus työntekijöihin voi olla yllättävän iso, Seppälä summaa.
Petri Seppälä puhuu Kuntamarkkinoilla varautumissuunnittelusta ja jatkuvuudenhallinnasta keskiviikkona 13.9. klo 13 huoneessa A3.25 sekä torstaina 14.9. klo 9.30, huoneessa A3.1. Millogin asiantuntijat ovat tavattavissa Kuntamarkkinoilla K-kerroksessa osastolla 0D2.
Millog-yhtiöt turvaa yritysten ja viranomaisten toimintavarmuutta ja tehokkuutta kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Avaintoimialojamme ovat teollisuus, infra ja liikenne sekä maanpuolustus ja viranomaistoiminta.