Millogin rooli maanpuolustuksessa edellyttää korkean tason varautumista. Siten meillä on kyvykkyys tuottaa asiakkaille palveluita kaikissa olosuhteissa. Lue, miten olemme ottaneet erilaiset uhat huomioon omassa toiminnassamme, ja hyödynnä samoja käytäntöjä. Kun varautuminen tehdään organisaatiossa laajasti ja pitkäjänteisesti, yritys kestää erilaiset häiriötilanteet.
Viime vuodet ovat herättäneet yritykset huomaamaan, miten monenlaiset uhat voivat vaikuttaa niiden toimintaan. Toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti muun muassa globaalin pandemian ja sotilaallisten konfliktien vuoksi. Yritysten onkin tiedostettava, että kaikkeen liiketoimintaan kohdistuu uhkia, ja huolehdittava varautumisesta.
Varautumisessa on olennaista asettaa pitkän tähtäimen tavoite ja pitää se kirkkaana mielessä. Siten on mahdollista tunnistaa eri keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ja valita niistä se, johon liittyvät uhkakuvat ovat parhaiten tunnistettavissa ja riskit hallittavissa.
Erilaisiin uhkiin on varauduttava niin, että yrityksen päätavoite toteutuu, eikä huomio keskity välitavoitteisiin. Kriittisen liiketoiminnan pitää jatkua, ja sitä varten on tunnistettava sekä kriittisiä liiketoimintaprosesseja että niihin liittyviä resursseja. Esimerkiksi sähkönsaantia ei välttämättä tarvitse varmistaa samalla tasolla yrityksen jokaisessa toimipisteessä, vaan sähkön saatavuus taataan ensisijaisesti siellä, missä sähkö on toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittinen resurssi.
Tilanneymmärrys edellyttää tiedon kokoamista yhteen paikkaan
Millog on Puolustusvoimien strateginen kumppani ja huoltovarmuuskriittinen yritys. Tämänkaltaisen yrityksen tulee uhkien hallinnassaan huomioida pari erityispiirrettä: Ensinnäkin meidän on tuotettava palveluita kaikissa olosuhteissa, jopa sotilaallisen uhan eskaloituessa. Meidän on suunniteltava toimintamme niin, että työmme voi jatkua kaikissa tilanteissa. Toiseksi meillä tulee olla joka tilanteessa kokonaisymmärrys toimintaympäristöstämme. Havainnoimme toimintaympäristöä, jotta voimme analysoida, onko tietty asia yksittäistapaus vai liittyykö useampi tapahtuma toisiinsa sekä onko taustalla tarkoituksellista vaikuttamista. Erilaisten häiriötapahtumien taustalla mahdollisesti olevia vaikuttimia ei aina ole helppo tunnistaa, eikä taustatoimijaa ehkä edes saada selville. Silti meidän on häiriötilanteissa kyettävä laajaan tarkasteluun, olipa kyseessä tulipalo tai kyberhyökkäys.
Yrityksissä ei yleensäkään kannata tuudittautua siihen tunteeseen, että jokin yksittäinen tilanne on saatu hoidettua. Kun häiriöt on havaittu ja välittömät toimet suoritettu, yrityksen uhkatilannetta tulisi arvioida kokonaisuutena. Tässä auttaa, mikäli yrityksessä on tilanneymmärrystä kokoava elin, kuten tilannekeskus, johon muun muassa kaikki häiriötilannetietoisuus kerätään. Tällainen elin pystyy tekemään arvioita ja päätöksiä, jos taustalla todetaan olevan enemmän kuin miltä pinnallisesti katsoen vaikuttaa.
Sekä yritys että työntekijät hyötyvät häiriötilanteiden harjoittelusta
Millogin yhtiöperheellä on 30 toimipaikan verkosto ympäri Suomea, mistä on asiakkaillemme suurta hyötyä. Varautumiseen toimintamme laajuus kuitenkin tuo lisähaastetta: on eri asia suunnitella varautuminen laajalle verkostolle kuin yhdelle toimipaikalle. Tämä on luonut meille erityisosaamista, jonka ylläpidosta huolehdimme muun muassa riittävällä harjoittelulla.
Jokaiseen häiriötilanteeseen ei voida laatia tarkkoja suunnitelmia etukäteen, mutta harjoittelu luo resilienssiä ja antaa tukevan pohjan tilanteen kuin tilanteen hoitamiseen. Jos jatkuvuudenhallinta on kunnossa, liiketoiminta ei katkea häiriötilanteessakaan. Lisäksi, kun erilaisiin tilanteisiin on varauduttu etukäteen, reagoiminen on kustannustehokkaampaa ja toipuminen nopeampaa kuin ad hoc -toiminnassa.
Organisaatio rakentuu aina yksilöistä, joten yrityksen harjoittelu auttaa myös työntekijöitä. Kun henkilöstö pääsee mukaan suunnittelemaan varautumista, heille syntyy samalla henkilökohtaista kriisinsietokykyä. He varautuvat häiriötilanteisiin sekä työelämässä että kotioloissa – osin jopa huomaamattaan. Vaikka kriisejä ei voida etukäteen täysin ennustaa, niistä on helpompi selviytyä sekä organisaatio- että henkilökohtaisella tasolla, kun pohjalla on jo aiemmin tehtyä ajatustyötä. Yksilöiden toimintakyvyllä on merkitystä organisaatiolle, ja organisaatioiden valmius toimia häiriötilanteissa varmistaa koko yhteiskunnan huoltovarmuuden.
Viisi vinkkiä varautumiseen yrityksille:
- Vältä ylisuunnittelua. Riittävän yleisellä tasolla tehdyt suunnitelmat mukautuvat helpommin erilaisiin tilanteisiin. Uhkat tuskin konkretisoituvat siten kuin olet ne suunnitellut. Lisäksi henkilöstö on helpompi perehdyttää, kun ohjeet ovat yksinkertaisia.
- Luo uhkakirjasto. Ota huomioon pahimmatkin mahdolliset vaihtoehdot, mutta laadi suunnitelmista toteuttamiskelpoisia.
- Varmista johdon tuki. Laadi pitkän aikavälin suunnitelmia ja tavoitteita sekä tee johdolle selväksi niiden yhteys liiketoiminnan jatkuvuuteen. Luo varautumisesta yritykselle voimavara.
- Tee yhteistyötä. Henkilöstö sitoutuu toteutukseen paremmin, kun se pääsee osallistumaan myös suunnitteluun. Luo lisäksi yhteinen tilanneymmärrys eri sidosryhmien kesken.
- Viesti avoimesti. Kerro mahdollisista uhista. Muistuta yksilöiden tärkeydestä ja siitä, miten hyvin olette yhdessä varautuneet.
Tämän artikkelin pohjana on puheenvuoro, jonka pidin helmikuussa 2023. Tuolloin minulla oli kunnia olla puhumassa Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n järjestämässä SecD-Day-tapahtumassa Helsingissä. Puheeni tarkoituksena oli jakaa Millogin asiantuntemusta ja hyviä käytäntöjä myös muille yrityksille, erityisesti turvallisuuskriittisille toimijoille.
Haluatko keskustella aiheesta lisää? Ota meihin yhteyttä!
Petri Seppälä, valmiusjohtaja
Vaihde: +358 (0)20 469 7000
etunimi.sukunimi@millog.fi