Millog kartoitti etätyössä olleiden ajatuksia tulevaisuuden työskentelytavoista ja -paikoista. Kesällä tehdyn kyselyn pohjalta rakennettiin etätyöohje, joka tuo joustoa työtapoihin sekä tukee etätyön ja työpaikalla tehtävän työn yhdistelmää. Suurin osa milloglaisista tekee edelleen töitä toimipaikoilla, sillä arvokasta korjaustyötä ja montaa muuta tehtävää ei pysty tekemään kotoa käsin.
Ennen koronapandemiaa Millogilla tehtiin hyvin vähän etätöitä – tietojärjestelmät vaativat turvallisuuskriittisellä alalla erityisjärjestelyjä eikä etätyölle ollut koettu erityistä tarvetta. Etätyöhön lähdettiin kertarysäyksellä.
– Järjestelmiin tarvittiin muutoksia, mutta saimme ne nopeasti toimimaan. Vähitellen johdossa virisi ajatus, että vanhaan ei ehkä enää kannata palata. Halusimme hyödyntää pandemian aikana löytyneitä hyviä käytäntöjä, ja halusimme myös kysyä henkilöiltä itseltään, minkälaiseksi he toivovat tulevaisuuden työnteon muodostuvan, kertoo henkilöstöpäällikkö Minna Hyrylä.
Suurin osa milloglaisista tekee työtä, jota voi tehdä vain paikan päällä. Esimerkiksi vaativia vikakorjauksia ja huoltoja tekevät asentajat sekä tarvittavista materiaaleista ja varaosista huolehtivat materiaalityöntekijät ovat työskennelleet työpaikalla koko pandemian ajan. Joidenkin työtehtävien turvaluokitus estää työn tekemisen etänä.
Kesällä lähetettiin sähköinen kysely kaikille henkilöille, joiden on ollut mahdollista tehdä etätyötä. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa, miten henkilöt ovat kokeneet etätyöajan ja millaista työnteon mallia he toivoisivat jatkossa. Vastauksia saatiin yli 260.
Yhteisöllisyys ja kohtaamiset ovat tärkeitä
Melkein kaikilla kyselyyn vastanneesta on kotona tila, jossa etätyöhön voi keskittyä rauhassa. Suurin osa vastaajista haluaisi tehdä jatkossa etätyötä noin 2–3 päivänä viikossa. Työpaikalle heitä vetää yhteisöllisyys ja kohtaamiset niin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin työkavereiden kanssa. Joitakin kannustaa menemään työpaikalle matkalla saatu arkiliikunta.
– Vaikka etätyö helpottaa työntekoa, on sillä ollut paikoittain yhteisöllisyyttä heikentävä vaikutus. Yhdessä kehittäminen, mahdollisuus tehdä tiiminä työtä ja osaamisen kehittäminen ovat asioita, joita halutaan tehdä kasvotusten. Yhteiset kahvitauot koetaan myös tärkeinä. Kun tilanne alkaa normalisoitua, toivotaan yhteisöllisyyden ”palauttamista” esimerkiksi erilaisten virkistystapahtumien avulla, Hyrylä kertoo.
Kyselyn mukaan työn sujuvuuden kannalta hybridityössä on tärkeintä se, että järjestelmät, prosessit ja toimintatavat ovat selkeät ja toimivat. Joustava työnteon malli tuo tunteen siitä, että työntekijöihin luotetaan. Iso osa esimiehistä on kokenut johtamisen sujuneen hyvin myös etänä, vaikka työpaikan fiiliksen aistiminen on ollut haastavaa.
– Jotkut huomasivat, että esimies on ollut paremmin tavoitettavissa etätöissä kuin normaalioloissa. Moni haluaa mahdollisuuden suunnitella itse, milloin ja miten työnsä tekee. Tällöin myös työn tavoitteiden tulee olla selkeät ja tiedonkulun sujuvaa.
Hybridimalli karsii toimipaikkojen välistä matkustamista
Uusi etätyöohje otettiin käyttöön 18. lokakuuta. Jatkossa kukaan ei voi jäädä täysin etätyöhön ja yhteiset tiimipalaverit pidetään aina kasvokkain.
Hyrylä on hyvillään siitä, että hybridimalli vähentää toimipaikkojen välistä matkustamista ja ympäristön kuormitusta.
– Nyt kun etäkokoukset ovat tulleet tutuiksi, ei kaikkiin palavereihin tarvitse matkustaa paikan päälle. Toki on myös tilanteita, jolloin läsnäolo on järkevää. Yhdistämällä maalaisjärjen ja joustavan työnteon mallin voimme pienentää ympäristön kuormitusta ja tuoda joustavuutta työntekoon ja työntekijöiden erilaisiin elämäntilanteisiin, hän kiteyttää.