Norja johti maaliskuussa Nordic Response 24 -harjoitusta, jossa Nato-maat ja kumppanit harjoittelivat liittokunnan puolustuksellisia yhteistoimintakykyjä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa. Puolustusvoimat kiittää milloglaisia onnistuneesta kunnossapidosta sekä ranskalaisten joukkojen tukemisesta laina-ajoneuvojen käyttöönotossa ja kentällä.
4. maaliskuuta alkaneessa Nordic Response 24 -harjoituksessa Suomi harjoitteli ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä liittokunnan alueiden yhteistä puolustusta muiden Nato-maiden kanssa. Joukkoja oli liikkeellä valtava määrä; noin kahden viikon ajan Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa harjoitteli yli 20 000 sotilasta 13 osallistujamaasta. Iso harjoitus on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa ja siihen osallistuminen työllisti Puolustusvoimia jo kauan ennen harjoituksen alkamista.
– Yhteistoimintakokouksia pidettiin muun muassa Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Hetan taajaman edustajien kanssa yli vuoden ajan. Otimme Nordic Responsessa käyttöön uusia johtamisen tasoja ja toiminnallisuuksia sekä varustimme liittolaismaan pataljoonaa Suomessa. Eikä harjoitustoiminta tähän loppunut vaan keväällä on vielä useita muitakin harjoituksia, kertoo Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki.
Hän on tyytyväinen harjoitukseen, sillä siellä opittiin paljon ja havaintoja tehtiin niin onnistumisista kuin siitä, missä voitaisiin olla vielä parempia.
– Harjoituksessa oli huomioitava valtava määrä esimerkiksi logistiikkaan liittyviä yksityiskohtia, muun muassa kolmen valtakunnan rajamuodollisuudet ja tullaukset sekä eri valtioiden joukkojen ja ajoneuvojen siirtämiset maasta toiseen. Mielestäni se meni varsin hyvin, olemmehan harjoitelleet tällaisia asioita jo pitkään, hän toteaa.
Myös 3. Logistiikkarykmentin komentajan, eversti Petri Rantasen mielestä harjoitus oli kokonaisuudessaan onnistunut.
– Uutta oli esimerkiksi varsin aktiivinen sekä vakioitu raportointi ja arviointi jo harjoituksen aikana. Jäsenyys näkyi myös harjoituksen ilmapiirissä, Nordic Response 24:ssä tunsimme olevamme puolustusliiton harjoituksessa. Olosuhteet olivat vaativat, sillä etäisyydet olivat pitkiä, lunta oli paljon ja tiestö on harvaa. Leuto sää varmasti osaltaan helpotti harjoituksen toteuttamista.
Hatunnosto tunnollisuudesta
Millogin valmiusjohtaja Petri Seppälä kuvaa harjoitusta Millogin osalta perusvarmana suorittamisena ”kansainvälisellä twistillä”, ja hänen mielestään porukka oli hyvällä sykkeellä mukana harjoituksessa. Kansainvälistä näkökulmaa harjoituksessa lisäsi se, että Puolustusvoimat vuokrasi harjoituksessa mittavan määrän tela-ajoneuvoja ranskalaisille joukoille. Pakettiin kuului myös koulutus.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kunnossapitopäällikkö, insinöörikapteeni Jussi-Pekka Koskinen johti tarvittavan lainakaluston joukkojen käyttöön pika-aikataululla.
– Millogin rooli harjoitusten tilaus-toimitusketjussa on merkittävä ja tässä harjoituksessa he valmistelivat lähes 70 ajoneuvoa käyttökuntoon ennätysnopealla aikataululla. Millogilta lähti myös asentajia harjoitukseen tukemaan ranskalaisia. He olivat erittäin tyytyväisiä Millogin tukeen, hän kertoo.
”Miten paljon ja millä pieteetillä ja tunnollisuudella Millogin väki hommia teki, en voi kuin nostaa hattua ja kiittää”
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kunnossapitopäällikkö, insinöörikomentajakapteeni Sami Korhonen
Toinen harjoituksessa mukana ollut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kunnossapitopäällikkö, insinöörikomentajakapteeni Sami Korhonen kertoo, että Nordic Response 24 meni kunnossapidon osalta äärimmäisen hienosti.
– Pieniä ongelmia tuli eteen, kuten aina, mutta kaikki ihmiset pyrkivät tekemään sen, mistä on sovittu. Ja miten paljon ja millä pieteetillä ja tunnollisuudella Millogin väki hommia teki, en voi kuin nostaa hattua ja kiittää. Lopputuloksesta tuli todella hyvä! Ja asiat, jotka eivät menneet aivan toivotulla tavalla, korjaamme keväällä Northern Forest 24 -harjoituksessa.
Myös eversti Rantasella on positiivista sanottavaa Millogin tuesta. Harjoituksessa havaittiin, millaiseksi kunnossapidon tuen tarve muodostuu näin pitkän harjoituksen eri vaiheissa. Havainnoista oppiminen ja yhdessä sovittujen toimintamallien hakeminen on hänen mielestään kumppaneille ensiarvoisen tärkeää nyt ja jatkossa.
– Kalusto luonnollisesti kuluu enemmän pitkässä harjoituksessa. Millogilta saamamme tuki oli varsin toimivaa. Olemme kehittäneet yhdessä tilaus-toimitusketjun, jonka periaatteet ovat toimivat ja selkeät. Niin ikään kunnossapitopartioilla on keskeinen rooli tällaisissa harjoituksissa, jotta harjoitusjoukot voivat jatkaa operointiaan kalustorikoista huolimatta.
Toimintatavat muotoutumassa
Maavoimien komentaja huomasi harjoituksen aikana Millogin Tervolan toimipaikalla vieraillessaan, että siellä oli kova tohina. Hän ennustaa, että tahti tulee niin Puolustusvoimissa kuin sen kumppaneilla jatkossakin olemaan tiivis. Millogilla tarvitaan hänen mielestään varmasti myös uudenlaista osaamista.
– Aika näyttää, minkälaista kalustoa harjoituksiin tulee ja millaiset toimintatavat kullakin maalla on omien järjestelmiensä ja joukkojen siirtämiseen. Koetamme kytkeä Millogin kokonaisuuksien ja kunnossapitotehtävien suunnitteluun heti, kun se on tarkoituksenmukaista, Välimäki sanoo.
– Naton jäsenenä harjoituksiin sitoutuu Puolustusvoimilta ja sen kumppaneilta aiempaa enemmän aikaa ja taloudellisia resursseja. Harjoittelu on monimuotoisempaa ja laaja-alaisempaa. Kunnossapidon merkitys kasvaa koko ajan ja meidän täytyykin miettiä, kuinka saamme yhdessä aikaan parhaan tuloksen mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta käytämme saamamme veroeurot järkevästi, hän tähdentää.