Sotkamo ja Kuhmo hiovat valmiussuunnitelmiaan yhdessä Millogin kanssa

Kuhmon ja Sotkamon kunnat ryhtyivät hiomaan hyviä valmiussuunnitelmiaan vielä paremmiksi yhdessä Millogin asiantuntijoiden kanssa. Poikkeustilanteissa viesti täytyy saada nopeasti niin kuntalaisille, viranomaisille, vapaaehtoistoimijoille kuin matkailijoille. Sujuvuutta yhteistoimintaan tuo monipuolinen säännöllinen harjoittelu.

Kun Vartiuksen raja-asemasta Kuhmossa tuli syksyllä 2023 Suomen eteläisin rajanylityspaikka Suomen ja Venäjän välillä, ei kaupungilla tai viranomaisilla ollut hätää. Laittomien maahantulijoiden vastaanottamista oli vuosien saatossa harjoiteltu.

Kuhmon kaupungin tytäryhtiö Kuhmon Yrityssampo Oy vuokrasi hallitilan läheltä rajanylityspaikkaa, jotta väki voi tarvittaessa odotella lämpimässä tilassa, mikäli ruuhkaa syntyy. Kunnan keskuskeittiö toimitti rajanylittäjille voileipiä ja pullovettä. Kaupunginjohtaja Juhana Juntusen mukaan kaupungin rooli aiheutti paljon keskustelua kuntalaisten keskuudessa.

– Otimme viestinnästä vahvasti koppia ja oioimme vääriä huhuja. Kun tilanne oli kuumimmillaan, järjestimme keskustelu- ja infotilaisuuden yhdessä Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston ja Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Saimme kiitosta sen järjestämisestä, sillä se rauhoitti yleistä keskustelua. Somekeskustelujen nopeus ja sisältö on tuonut uudenlaisen haasteen kuntien viestintään, mutta ilmiö on tullut jäädäkseen, Juntunen kertoo.

Ennen raja-aseman poikkeustilannetta Kuhmo oli saanut oppia valmiussuunnitteluunsa muun muassa 2010 vuoden rikkihappovuodosta, 2012 vesikriisistä sekä 2017–2018 vuodenvaihteessa tapahtuneesta Kainuun tykkylumikriisistä – koronapandemiaa unohtamatta.

– Rikkihappovuodon tapahduttua opimme, että tilannekuva täytyy kirkastaa ennen kuin toimiin ryhdytään. Kuntalaiset pelkäsivät kaasupilven muodostumista, sillä ensin uskottiin, että rikkihappoa oli vuotanut tuhat litraa. Onneksi tilannekuva selvisi nopeasti ja vuoto oli jäänyt sataan litraan.

Matkailijoiden tavoittaminen haastavaa

Sotkamossa Kainuun tykkylumikriisi käynnisti uudenlaisen yhteistyön, kun poikkeuksellinen lumikuorma aiheutti sähkökatkoja ja kerrannaisvaikutuksia.

– Harvemmin asutuilla alueilla pitkiä katkoksia on tullut ennenkin. Oli hyvä, että varauduimme varavoimaan ja sen saatavuuteen jo ennen Ukrainan sotaa ja sen tuomaa uhkaa sähkönsaatavuudelle, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen toteaa.

Sotkamossa ihmisiä työllistää erityisesti kaivostoiminta sekä matkailu, joka tuo omat haasteensa poikkeustilanteisiin.

– Kuntalaiset on helpompi saavuttaa. Esimerkiksi heinäkuun aikana täällä käy yli 200 000 matkailijaa. Päiväkohtaisen väkimäärämme tuplaantuminen on otettava huomioon viestinnässä. Tämä on tärkeä osa varautumista – meidän täytyy vahvistaa oikeaa viestiä ja saada se monissa eri kanavissa perille. Vaikka se tarkoittaisi tienvarsikylttejä tai muita perinteisiä keinoja, hän kertoo.

Millogilta puolueetonta ja luotettavaa tietoa varautumisesta

Kilpeläinen vertaa kuntien valmiussuunnitelmia taikinajuureen, josta tehdään aina uusia versioita.

– Sotkamon valmiussuunnitelma on hyvässä terässä, mutta joidenkin osioiden kehittäminen kaipaa ulkopuolista asiantuntijuutta. Kehitämme suunnitelmaa yhdessä Millogin kanssa, jotta siitä saadaan yhtenäinen ja tasalaatuinen kokonaisuus. Konkreettisten toimintaohjeiden lisäksi tarvitaan monipuolisia harjoituksia, jotta viesti saadaan liikkumaan tositilanteessa, Kilpeläinen tarkentaa.

”Kehitämme suunnitelmaa yhdessä Millogin kanssa, jotta siitä saadaan yhtenäinen ja tasalaatuinen kokonaisuus.”

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen

Niin Sotkamossa kuin Kuhmossakin Millogin kanssa lähdettiin liikkeelle lähtötilannearviosta, jossa määriteltiin numeerisesti, millä tasolla milläkin varautumisen osa-alueella ollaan sekä minkälaisia tasoja tavoitellaan. Syksyllä edetään Millogin antaman palautteen perusteella muun muassa konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin.

– Millogilta saamme puolueetonta ja luotettavaa tietoa varautumisen tasostamme. Pienessä kunnassa ei riitä paukkuja varautumiseen samalla tavalla kuin isommissa kaupungeissa. Emme pysty siis edes tavoittelemaan parasta arvosanaa. Mutta tiettyjä asioita kuntoon laittamalla voimme parantaa valmiuttamme, Juntunen arvioi.

Yhteistoiminta auttaa kriisitilanteissa

Kunnat pyrkivät olemaan kriisiviestinnässä askeleen häiriötilannetta edellä. Jos muuta ei pystytä tiedottamaan, kerrotaan edes, milloin lisätietoa annetaan. Avoin keskustelu auttaa havainnoimaan mahdollisia poikkeustilanteita.

– Henkilöstölle olemme viestineet, ettei niin pientä asiaa ole olemassa, etteikö siitä voisi esimiehelle kertoa. Asia voidaan välittää johtoportaaseen ja arvioida sen merkitys. Myös kuntalaisilta olemme saaneet ilmoituksia esimerkiksi epäilyttävistä dronehavainnoista. Näissä asioissa on aina hyvä olla etukenossa, Juntunen toteaa.

Kilpeläisen mielestä varautuminen on kuin vakuutus, sillä se ei mene hukkaan, vaikka häiriötilanteita ei toteutuisikaan. Esimerkiksi vesihuoltoon varattuja säiliöitä voidaan lainata maatiloille tai isoja varavoimakoneita hyödyntää tapahtumissa. Resurssien kannalta yhteistyö eri kuntien ja tahojen kanssa on tärkeää. Tietoja resursseista jaetaan ja hankintoja synkronoidaan.

– Kaikilla yhteiskunnan tasoilla täytyy varautua. Kunnan kotivara on vaan hieman laajempi kuin yksityishenkilön. Tarvitsemme myös usein kolmannen sektorin apua poikkeustilanteissa, joten olemme sopineet eri järjestöjen kanssa tuesta poikkeustilanteissa, Kilpeläinen lisää.