Veho – valmius- ja jatkuvuussuunnitelmia hiotaan yhä tarkemmiksi

Millog on pitänyt sidosryhmilleen varautumisen teemapäiviä sekä harjoitellut häiriö- ja poikkeustilanteissa toimimista yhdessä sidosryhmien kanssa. Koko tuotantoketjun valmius ja jatkuvuus varmistetaan, jotta kriittiset palvelut voidaan tuottaa kaikissa tilanteissa. Lue, kuinka Millogin yhteistyökumppani Veho huolehtii varautumisestaan.

Kun Autoalan keskusliitto AKL laittoi kyselyä jäsenyrityksilleen, ovatko ne varanneet henkilöstöään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittisiin töihin poikkeusoloissa, oli Vehon avainasiakaspäälliköllä Erkki Tiaisella hyvä mieli.

– Olemme tehneet henkilövarauksia jo 2010-luvulla, joten asia on ollut jo pitkään osaltamme kunnossa. AQAP-2110-laadunvarmistusvaatimusten mukainen Nato-valmius meillä on ollut jo vuosituhannen alkupuolella. Myös varautumissuunnittelua olemme hoitaneet etupeltoon, ja meillä on vahva johdon tuki siihen, mikä on olennaista varautumisessa, hän kertoo.

”Olemme saaneet Millogilta vinkkiä myös eri varautumisen osa-alueiden painoarvoihin.”

Erkki Tiainen, Veho

Veho myy ja huoltaa henkilöautojen sekä Sisu-kuorma-autojen lisäksi erilaisia Mercedes-Benz hyötyajoneuvoja – kuorma-autoja, pakettiautoja, linja-autoja ja erikoisajoneuvoja – koko Suomen kattavassa verkostossaan. Vaikka Tiainen kokee, että Veholla varautumisasioita on mietitty ja kehitetty paljon, eivät ne ole valmiit tai täydelliset. Hän vertaa valmius- ja jatkuvuussuunnittelua puuhun; pelkkä runko eli pääkohtien määrittely ei riitä, vaan mitä syvemmälle suunnittelussa mennään, sitä enemmän esille tulee nyansseja, joita pitää ottaa huomioon. Muutos vaatii pysyvää kehittämistä.

– Kun Millogin varautumisen asiantuntijat ovat kysyneet, kuinka tämä ja tämä asia on hoidettu, olemme huomanneet, että ajattelumme on ollut suppeampaa kuin kuvittelimme. Isot oksat jakautuvat pienempiin haaroihin, mikä tekee varautumisesta monimutkaista. Olemme saaneet Millogilta vinkkiä myös eri varautumisen osa-alueiden painoarvoihin, Tiainen selventää.

Hän kertoo, että huoltovarmuusnäkökohdat nousevat esille keskusteluissa niin omien asiakkaiden kuin muidenkin sidosryhmien kanssa yhä useammin.

– Tapani-myrsky joulukuussa 2011 oli ensimmäinen poikkeustilanne, jossa yhteiskunta havaitsi haavoittuvuutensa ja Suomessa tarvittiin yllättäen iso määrä aggregaatteja erittäin tärkeän resurssin eli sähkön tuottamiseen. Korona oli hyvä testi siitä, mitä ei oltu osattu vielä ottaa huomioon huoltovarmuuden suhteen. Huoltovarmuutta viilaamme koko ajan paremmaksi. Varaosia löytyy hyvin Vehon omasta keskusvarastosta, ja olemme tuoneet varaosatoimittajaverkostoamme lähemmäs kotipesää. Olemme etsineet tekijöitä vanhan kaluston varaosille, jotta niidenkin pyörät pyörivät jatkossa.

Tiaisen mielestä yhteisestä sparraamisesta on hyötyä molemmille osapuolille, sillä omiin toimintatapoihin ja suunnitelmiin voi sokaistua. Siksi hän kannustaakin sparrailemaan valmius- ja jatkuvuussuunnitelmia muiden huoltovarmuuskriittisten toimijoiden kanssa.

– Pyörää ei kannata keksiä moneen kertaan. Olemme kaikki samassa veneessä, joten yhdessä voimme pitää huolen siitä, että ruoka ja muut tärkeät asiat saadaan liikkumaan paikasta toiseen kaikissa tilanteissa, Tiainen kokoaa.