Millog pilotoi työntekijöille suunnattua Safety Up -työturvallisuuskoulutusta Hattulassa huhtikuussa. Pilottiin päädyttiin esimiesten työturvallisuuskoulutuksista saadun positiivisen palautteen perusteella.
Hattulassa Parolannummen varuskunta-alueella sijaitsevassa auditoriossa oli huhtikuun 12. päivänä rento tunnelma. Koolla oli milloglaisia materiaalityöntekijöitä, asentajia ja elektroniikka-asentajia, ja nelituntisen koulutuksen aiheena oli työturvallisuus. Kouluttajana toimi Millogin yhteistyökumppanin LIS Groupin kouluttaja, HSEQ-konsultti Marko Salomäki.
Salomäki on varsin sopiva kouluttaja tälle porukalle, sillä hän on työskennellyt aikoinaan puolustusvoimien palveluksessa, ja hänellä on tietämystä siitä, millaisten järjestelmien kanssa milloglaiset päivittäin työskentelevät.
Millog toteutti yrityksen strategiaa kouluttamalla ensin yrityksen esimiehet työturvallisuusnäkökohtiin kahdeksan tuntia kestäneessä työturvallisuuskoulutuksessa. Nyt kokeilussa oli pilotti, johon kutsun saivat Millogin Hattulan toimipaikan muut työntekijät.
Olo on turvallisempi
Muiden joukossa ryhmätyön vastauksia oli pohtimassa elektroniikka-asentaja Pertti Konola. Hänellä on omakohtaista kokemusta työtapaturmasta, sillä hän joutui edellisvuonna olemaan poissa töistä melkein puoli vuotta käsivamman takia.
”Oma suhtautumiseni työturvallisuuteen ei ole vuosien aikana muuttunut, mutta yrityksen tasolla työturvallisuuskulttuuri on mielestäni parantunut. Olo on turvallisempi kuin ennen”, hän sanoo.
Konola muistuttaa, että vaikka turvavälineet eivät aina nopeuta työtä, ovat ne välttämättömiä. Esimerkiksi 10 000 euron sijoitus turvallisuuteen on aika pieni summa verrattuna pitkän sairausloman kustannuksiin. Siksi turvavälinehankinnoista kieltäytymistä ei saisi perustella sillä, ettei hankintaan ole rahaa.
Takarivissä istunut materiaalityöntekijä ja avainkäyttäjä Jaana Kuitunen korostaa huolellisuuden merkitystä työssä. Työturvallisuus merkitsee hänelle sitä, että töihin saa tulla seuraavanakin päivänä.
”Pyrimme toimimaan aina huolellisesti ja miettimään ennen tekemistä, sillä jos yksi on poissa rivistä, tulee muille kova työtaakka. Työnantaja on satsannut työtä helpottaviin laitteisiin, joita me mielellämme hyödynnämme.”
Kuitunen kertoo, että organisaation uudet työntekijät perehtyvät työhön hänen ja esimiehen hoteissa jonkin aikaa. Perehdytyksessä usein toistettu lause on: ”Älä tee noin, vaan tee niin kuin me Millogilla teemme.”
Lattialla seisoessa ei tarvita valjaita
Kouluttaja Salomäki pyytää osallistujia muistamaan koulutuksesta ainakin pari tärkeää asiaa. Ensinnäkin vain omalla aktiivisella toiminnalla turvallisuuskulttuuri voi parantua, eli muutos lähtee aina yksilöstä. Turvallisuus vaatii kuitenkin yhteistyötä ja vuoropuhelua, sillä ratkaisuja ja toimintatapoja on hyvä miettiä yhdessä.
”On myös hyvä selättää kiireen tuntu ja tehdä työtä rauhassa, etukäteen suunnitellen. Usein kolahduksen aiheuttaa jokin pinnallinen juttu, vaikka ongelman juurisyy onkin ihan muualla”, hän sanoo.
Työturvallisuusasioissakin voidaan ampua yli, jolloin hyvät aikomukset aiheuttavatkin negatiivisia vaikutuksia.
”Lattialla seisoessa ei tarvitse käyttää turvavaljaita. Mutta kussakin työtehtävässä kannattaa käyttää niissä vaadittuja suojaimia, vaikkei tähän mennessä olisikaan vielä mitään sattunut.”