Sujuvuutta työpäivään yhtenäisillä johtamiskäytännöillä – ”Kokenut työntekijä on työnsä paras asiantuntija”

Arkijohtamisen yhtenäiset johtamiskäytännöt sujuvoittavat päivittäistä huolto- ja korjaustyötä Millogilla.

”Koska teillä on pitkä työkokemus, joillakin jopa nelisenkymmentä vuotta, te olette työnne parhaita asiantuntijoita. Me tuomme teille vain lisää työkaluja arjen sujuvoittamiseen”, alusti Mantecin konsultti Martti Vuorensola milloglaisia keväällä arkijohtamisen projektin kickoff-tilaisuudessa Hattulassa.

Arkijohtamisen tavoitteena on varmistaa edellytykset sujuvalle päivittäiselle huolto- ja korjaustyölle sekä muodostaa yhtenäiset Millog-laajuiset johtamiskäytännöt. Kaikissa toimipaikoissa tehdään ensin kattava kartoitus lähtötilanteesta. Sen jälkeen määritellään uudet johtamisen tavoitetasot. ”Johtamismalli pureutuu erityisesti työn tekemisen ja -johtamisen tasoille”, kertoo hankkeen vetäjä, tuottavuuden kehittämispäällikkö Pekka Saarinen.

Ripeällä aikataululla

Millogin logistiikka- ja kehityspäällikkö Saara Oripelto on tyytyväinen arkijohtamisen projektin ripeään etenemiseen, sillä johtamiskäytäntöjen kehittämisestä on hyötyä jokaiselle: ”Saamme tekijöiden äänet paremmin kuuluville. Omaa työpäivää voi sujuvoittaa jo pienilläkin muutoksilla.”

Arkijohtamista pilotoitiin viime vuonna Lylyssä ja Lievestuoreella ja Millogin kaikki loputkin yksiköt käydään läpi tämän vuoden loppuun mennessä.

”Olemme edenneet rytinällä, ja ihmisten intoa on ollut hienoa seurata. Homma syttyy viimeistään työpajoissa, kun pääsemme miettimään käytännön asioita. Ihmiset ovat kiinnostuneita oman työnsä kehittämisestä”, Oripelto sanoo.

Työkaluja tarjolla

Lähtötilanteen kartoittamiseksi toimipaikalla käydään läpi esimerkiksi työtyyppejä, palaverikäytäntöjä ja roolituksia sekä tavoitteita, suunnittelukäytäntöjä ja toimintatapoja poikkeamatapauksissa.

Kun uudet johtamisen tavoitetasot on määritelty, tarjoaa projektiryhmä toimipaikalle erilaisia arkijohtamisen työkaluja, joilla voidaan edistää tavoitteisiin pääsyä ja helpottaa päivittäistä työtä. Mittareiden avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen ja puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin.

”Esittelemme esimerkiksi valkotaulumallin, jonka sisältö harmonisoidaan työyhteisökohtaisesti. Toiminta tuodaan kaikille näkyväksi”, Oripelto kertoo.

Kaikki koolla sovitusti

Arkijohtamisen keskeinen toimintatapa on viikoittainen tiimivartti, jossa katsotaan nopeasti edellisen viikon tulokset ja keskitytään varmistamaan seuraavan viikon sujuminen. ”Kun tiedetään, että porukka kokoontuu säännöllisesti tiettyinä aikoina, voidaan vähemmän kriittiset asiat koota seuraavaan palaveriin puitaviksi. Työtä ei tarvitse keskeyttää pikku asioiden vuoksi”, Oripelto lisää.

Moni milloglainen on kokenut, että arkijohtaminen on tuonut työn tekemiseen selkeyttä ja rytmitystä. Asentajilla, järjestelmäasiantuntijoilla ja myös tuotannon esimiehillä on parempi käsitys siitä, mitä on tulossa ja missä mennään. Informaatio kulkee jouhevammin molempiin suuntiin. ”Varaosapuutteisiinkin pystytään varautumaan etukäteen, kun materiaalihenkilö saa tiedon puuttuvista osista asentajilta tuotannon palavereissa tai esimerkiksi digitaalisista järjestelmistä”, Oripelto pohtii.