Hyrian Heidi Heikkinen on toiminut rekrykoordinaattorina vuodesta 2018. Heidi käy työpaikoilla kysymässä, mitä kuuluu, minkälaisia opiskelijoita he tarvitsisivat ja millaisia urapolkuja heillä on. Vastaavasti hän pohtii oppilaitoksessa yhdessä opiskelijoiden ja kouluttajien kanssa, millainen työpaikka opiskelijaa kiinnostaisi ja millainen tehtävä olisi hänelle ammatillisen oppimisen kannalta hyvä. Hyria tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille pääasiassa Hyvinkään ja Riihimäen seudulla, mutta koulutuksia järjestetään myös valtakunnallisesti. Millogista on tullut Heidille tuttu yhteistyökumppani.
– Olen käynyt esimerkiksi perehdyttämässä milloglaisia meillä käytössä olevan rekrytointijärjestelmän Tiituksen käyttöön. Vastaavasti Millogilta on tultu Hyriaan kertomaan meidän opiskelijoillemme Millogista työnantajana sekä yrityksen tarjoamista työ- ja harjoittelumahdollisuuksista, hän kertoo.
Vuosien aikana eri yhteistyöyritysten henkilöistä on tullut Heidille työtovereita, ja työpaikoista on tullut kampuksen ohella osa oppimisympäristöä. Työpaikkaohjaajilta hän on saanut positiivista palautetta yhteistyöstä. Heidi mainitsee, että työpaikoilla koetaan tärkeänä saada se viesti, jonka opiskelijat oppilaitoskentältä tuovat.
Millogille Hyriasta hakeutuu opiskelijoita esimerkiksi sähköalan, kone- ja tuotantotekniikan ja logistiikan alojen opiskelijoita. Myös henkilöstöhallinnon ja toimistopalveluiden puolella voisi olla työtehtäviä, joihin opiskelijat voisivat sijoittua.
– Ehkäpä on tai syntyy muitakin mahdollisuuksia, joista emme vielä tiedä. Tämänkin takia tiivis ja jatkuva yhteistyö on tärkeää, hän kiteyttää.
Työelämässä opiskelija ”puhkeaa kukkaan”
Heidin mukaan nuoret opiskelijat etsivät usein työssäoppimispaikkaa ja myöhemmin työpaikkaa kohtalaisen läheltä asuinpaikkaansa. Hyvästä työssäoppimis- tai harjoittelupaikasta on opiskelijalle valtavasti hyötyä, sillä työpaikalla hän pääsee näyttämään osaamistaan oman opiskelijaryhmänsä ulkopuolella.
– Usein opiskelija niin sanotusti puhkeaa kukkaan, kun hän saa mahdollisuuden näyttää oman ammattitaitonsa sekä oppia työelämän säännöt ja käytännön työntekoa. Se vahvistaa itsetuntoa ja ajatusta siitä, että hän osaa tehdä oppimansa asiat käytännössä niin kuin pitääkin. Parhaimmillaan juuri se, että opiskelija työllistyy kesätöihin tai varsinaiseen työhön, täyttää ammatillisen koulutuksen tavoitteen; osaajien tuottamisen työelämään.
Heidi uskoo, että työelämäyhteistyö tuo yrityksiin tuoreita tietoja ja uutta näkökulmaa samalla kun opiskelijat oppivat arvokkaita työelämätaitoja työpaikoilla.
– Työelämäyhteistyö tuo oppilaitoksiin viestiä työelämästä. Toivon, että työnantajat saavat myös itselleen ajatuksia ja virikkeitä siihen, millä tavalla he voivat kehittää omaa toimintaansa ja kuinka he voivat vaikuttaa alan toimintaan ja koulutukseen.
Yhteistyötä jo opintojen alussa
Vuonna 2018 lanseerattu Hyria-rekrypalvelu tähtää siihen, että opiskelu ei pääty valmistumiseen vaan työllistymiseen. Heidi toivoo, että työllistyneet palaavat kuitenkin välillä koulunpenkille oppimaan lisää.
Nykyään Hyrian opiskelijoille rakennetaan henkilökohtaisia opintopolkuja, mikä tarkoittaa sitä, että harjoittelujaksot sijoittuvat eri ihmisillä eri vaiheisiin opintoja. Siksi on entistä tärkeämpää, että tieto yritysten harjoittelu- ja työmahdollisuuksista saadaan heti opintojen alussa.
– Toivon, että yritykset näkyisivät vahvasti opiskelijoille, korona-ajan haasteistakin huolimatta. Auditoriossa kokoontumisia ja rekrytapahtumia on nyt vaikea järjestää, joten esimerkiksi rekrytointisovellus Tiituksesta on tullut yhä tärkeämpi kanava yritysten ja opiskelijoiden yhteen saattamiseen. Sinne tulee mukaan uusia oppilaitoksia ja se tavoittaa yhä suuremman joukon opiskelijoita.
Kaikki mukaan ammattilaisfoorumeihin
Työpaikoilla vieraillessaan Heidi päivittää kuvia Instagramiin tunnuksella @rekrykoordinaattori_heidi. Hän haluaa näyttää, millaisia tyyppejä työpaikoilla on.
– Meidän 15–16-vuotiaalle nuorelle voi olla kaukainen ajatus, että hän menee työpaikalle ja työllistyy. Kun hän kuulee tarinan työntekijästä, hänen voi olla helpompi samastua ja löytää oma paikkansa.
Välillä Instagramiin ilmestyy uutisia rekry-ammattilaisfoorumeista, joissa Heidi toimii myös vetäjänä. Usein siellä edelleen puhutaan muun muassa kohtaanto-ongelmista sekä siitä, kuinka nykyajan työnhakija selviytyy parhaiten työnhausta.
– Työnhaku on muuttunut kovasti viime aikoina – pitää olla LinkedIn:ssä, osata toimia rekryjärjestelmissä ja niin edelleen. Myös työnhakijat ovat muuttuneet, joten vastaavasti työpaikoilla voidaan tarvita muutoksia käytäntöihin. Pitää löytää yhteinen kieli, hän täsmentää.
Hyrian järjestämät eri ammattialojen ammattilaisfoorumit kokoontuvat yleensä parisen kertaa vuodessa. Korona-aikana niitä on järjestetty virtuaalisina. Korona on haastanut myös rekrytapahtumien ja -messujen järjestämisen, joten niitä järjestetään muulla tavoin kuin aikaisemmin.
– Ensi vuoden puolelle olemme suunnitelleet virtuaalista rekrytapahtumaa, mutta Tiitus on opiskelijoiden ulottuvilla koko ajan.
Heidi korostaa vielä lopuksi, että työelämäyhteistyössä vaaditaan rohkeaa vuoropuhelua, jotta työntekijät ja yritykset kohtaavat.
– Olemme täällä oppilaitoksissa sitä varten. Koulutamme opiskelijoita, mutta tarjoamme myös palveluita, joiden avulla yritys voi kehittää omaa toimintaansa. Viedään asioita yhdessä eteenpäin ja kehitetään niitä! hän kannustaa.
Oppilaitoksesta urapolulle Millogille on juttusarja, jossa kerrotaan urapoluista, jotka ovat lähteneet liikkeelle oppilaitosyhteistyön kautta. Moni on päätynyt vakituiseen työsuhteeseen Millogille tehtyään yrityksessä esimerkiksi työssäoppimisjakson, oppisopimuksella työskentelyn tai opinnäytetyön. Juttusarjassa tuodaan esiin myös yhteistyöoppilaitosten edustajien ja opinnäytetöitä ohjaavien esimiesten ajatuksia siitä, kuinka urapolkuja kannattaa lähteä rakentamaan.