Merivoimien Katanpää-luokan miinantorjunta-alus Vahterpää miehistöineen auttoi lisäämään merenkulun turvallisuutta pohjoisilla merialueilla huhti–toukokuussa. Valtion ylin johto, Puolustusvoimat ja Millog saivat uudenlaisen haasteen, kun Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa Naton pysyvissä tehtävissä.
Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Patrik Lillqvist vertaa alkuvuoden ja kevään tilanteita kiskojen rakentamiseen samalla kun juna jo etenee. Merivoimien miinantorjunta-alus Vahterpään piti olla huhtikuun 1. päivänä valmis liittymään kansainväliseen miinantorjuntaoperaatioon osana Naton pysyvää miinantorjunta-alusosastoa.
Tilanne oli valmistautumisen näkökulmasta uusi, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen joukko alistettiin Naton johtoon. Parikuukautisen jakson alkuun osui operaatio Open Spirit 2024, jossa etsittiin ja raivattiin sotien aikaisia merimiinoja ja historiallisia räjähteitä Itämerellä.
– Tilanne edellytti Puolustusministeriöltä ja Valtioneuvostolta lainsäädännön läpikäymistä, ja valmistelussa ilmeni esimerkiksi laintulkinta, ettei varusmiehiä ole mahdollista lähettää Vahterpäälle Naton alaisuuteen. Kaikki meni kuitenkin loppupeleissä hyvin, Lillqvist kertoo.
kommodori Patrik Lillqvist.
Puolustusvoimille oli tärkeää osoittaa, että Suomi sitoutuu uutena jäsenmaana velvoitteisiinsa vakavasti. Jo operaation ensimmäisinä päivinä löytyi 11 historiallista räjähdettä, joista alus raivasi seitsemän.
– Aluksemme moderni teknologia ja motivoitunut, tehtäviinsä hyvin koulutettu henkilöstö tuo Naton osastoon merkittävää lisäarvoa. Suomi pystyi osoittamaan kyvykkyytensä liittolaisena ja sitoutumisensa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, hän lisää.
Motivaatio ja ammattitaito kunnossa
Millogin Pansion väelle aluksen varustaminen Nato-komennusta varten sekä komennuksen aikainen tuki merkitsivät kiireisiä kuukausia. Tukeminen on ollut tuttua jo harjoituksista, mutta haastetta toi tuen pitkä ajallinen kesto.
– Suunnittelimme työn Rannikkolaivaston, Merijärjestelmäosaston ja Merivoimien esikunnan kanssa. Nato-johtamisjärjestelmien asennuksista on tullut paljon kiitosta Puolustusvoimilta – järjestelmät pysyivät toimintakuntoisina. Olimme koko operaation ajan valmiudessa menemään paikan päälle tai lähettämään varaosia 24/7. Joitakin pienempiä tukitehtäviä suoritimme harjoituksen alkuviikkojen aikana ja yhden korjauskeikan korjauspartiomme kävi tekemässä ulkomailla, Millogin Pansion-yksikön johtaja Mika Mäkilä kertoo.
Millogin roolin komentaja näkee tässä tapauksessa erittäin keskeisenä – erityisen merkittävässä osassa tukea oli johtamisjärjestelmien asentaminen alukseen. Koska prosessit eivät olleet vielä muotoutuneet uudenlaiseen tilanteeseen, edellytti valmistelu välillä aikamoista soveltamista.
”Aluksemme moderni teknologia ja motivoitunut, tehtäviinsä hyvin koulutettu henkilöstö tuo Naton osastoon merkittävää lisäarvoa.”
kommodori Patrik Lillqvist, Rannikkolaivaston komentaja
– Milloglaiset ja Puolustusvoimien väki olivat hyvin motivoituneita ja ammattitaitoisia. Heillä oli halu onnistua. Ihmiset venyivät ja tekivät sen, mitä tarvitsee. Millog hoiti oman osuutensa oikein hyvin ja näemme koko operaation onnistuneena. Ihmiset olivat tavoitettavissa, kuten pitääkin, ja tukea saatiin sen verran kuin tarvittiin. Puutteita osaamisessa emme ole Millogin osalta havainneet, Lillqvist lisää.
Toiminnan volyymi kasvussa
Naton miinantorjunta-alusosastossa ollaan mukana jatkossakin, mutta Lillqvistin mukaan lähtökohtana on se, että alus on mukana pidemmän aikaa.
– Vahterpää oli mukana kaksi kuukautta, mutta jatkossa miinantorjunta-alus varataan Nato-työhön vähintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ensi vuonna osallistumme lisäksi Hamina-luokan aluksella Naton merellä toimivan nopean toiminnan joukkoihin.
– Toiminnan volyymi kasvaa ja tulee todennäköisesti säilymäänkin korkeammalla tasolla, hän arvioi.
Lähteet: Puolustusvoimat.fi, reservilainen.fi