Telakuorma-autojen kansallistaminen – ”Kerta kaikkiaan onnistunut hanke”

Norjasta tuotuja ruotsalaisen Hägglundsin valmistamia telakuorma-autoja on kansallistettu Tervolassa melkein kymmenen vuoden ajan. Projektissa mukana olleet kehuvat hankkeen onnistuneen hyvin niin Millogin, Puolustusvoimien kuin veronmaksajienkin kannalta.

Vuonna 2012 Puolustuvoimat hankki Norjasta käytettyjä Hägglunds BV206 D6N -telakuorma-autoja eli kotoisammin bankkuja. Sopimukseen sisältyi myös lisähankintavaraus.

Puolustusvoimien ja Millogin väki kävi Norjassa valitsemassa jokaisen Suomeen tuotavan telakuorma-auton – tällaisia reissuja Norjaan toteutui vuosien aikana arviolta kymmenen verran.

Keskeisessä roolissa projektissa oli insinöörimajuri Juha Humalajoki, joka toimii nykyään Järjestelmäkeskuksen Maajärjestelmäosaston liikkuvuussektorin sektorijohtajana. Kaupan toteutuessa hän vastasi järjestelmäinsinöörinä tela-ajoneuvojen ylläpidosta sekä niiden käytön ja kunnossapidon ohjaamisesta Puolustusvoimissa. Telakuorma-autojen käytettävyyden turvaaminen -projektissa hän toimi projektipäällikkönä.

– Ne olivat tiiviitä reissuja, pyrimme pitämään huolta siitä, että paikalla olivat aina samat henkilöt, jotka tarkastivat ajoneuvot samalla tavalla. Tarkastuksilla oli tietty hintavaikutus, joten arvioinnin piti pysyä yhtäläisenä, Humalajoki kertoo.

Humalajoen oikeana kätenä projektissa toimi insinöörikapteeni Kai Harju, joka päätyi lopulta saattelemaan projektin hännät maaliin asti Humalajoen siirryttyä toisiin tehtäviin.

Prosessi hioutui vuosien kuluessa

Vuonna 2020 telakuorma-autojen kansalliset muutostyöt on saatu valmiiksi sadoille ajoneuvoille. Projektin alussa Tervolassa osastopäällikkönä toiminut Hannu Sarajärvi suunnitteli Millogin osuutta Humalajoen kanssa sekä oli Norjan-reissuilla mukana Millogin edustajana.

– Tämä oli suoraviivaista hommaa meille, sillä olimme huoltaneet vastaavanlaisia ajoneuvoja jo vuodesta 1989 lähtien. Telakuorma-autojen Puolustusvoimien ja viranomaisten vaatimusten mukaiseen kuntoon saattaminen meni sujuvasti eikä prosessi juurikaan muuttunut vuosien aikana. Ne tuotiin ajoneuvoyhdistelmässä normaalina rahtikuljetuksena Norjasta ja niitä saapui noin viikoittain, hän kertoo.

Tervolassa noin kymmenkunta henkilöä osallistui kansallistamistyöhön. Projektin alussa Tervolan yksikönpäällikkönä toiminut Raimo Tumelius kertoo, että Humalajoki ja Sarajärvi olivat tehneet valmistelut hyvin, jolloin varsinainen työ päästiin käynnistämään ripeästi.

– Työtavat vakiintuivat ja rutiinit paranivat, mikä näkyi tietysti myös tuottavuuden kasvuna. Saimme ajoneuvoja hyvin työn alle ja varaosa-asiat oli hoidettu valmiiksi jo projektin alussa. Asentajille kuuluu iso kiitos projektin toteuttamisesta, hän lisää.

Samaan hommaan ei leipäänny

Kaksi Millogin Tervolan toimipaikassa työskentelevää asentajaa, Janne Lindström ja Mikko Hurtig, tekivät Bankkujen ”suomettamista” päätyönään koko projektin ajan. Korjaamolta kerrotaan, että he ovat tehneet jatkuvasti tasokasta työtä siihen leipääntymättä. Lindström vahvistaa, ettei työ tuntunut liukuhihnalla työskentelyltä.

– Ihan hyvää ja mukavaa hommaa tämä on, tuttua ja turvallista. Työ töiden joukossa, hän kommentoi.

Vuonna 2008 Tervolassa aloittanut Lindström kertoo, että ajoneuvojen käyttöönottohuoltoa ja ”suomettamista” tuli eteen tasaisesti koko ajan. Ohjeistukset saatiin suomenkielisenä, sillä alkuperäiset ohjekirjat käännätettiin käännöstoimistossa.

– Aina jotain hoksaa, minkä voi tehdä paremmin. Kehittelimme esimerkiksi tietynlaisia työkaluja, jotka koneistajat toteuttivat. Mutta mitään isoja yllätyksiä ei tullut eteen. Välillä joku Puolustusvoimien väestä tuli kysymään neuvoa – meille on jokapäiväistä, että autamme toinen toisiamme, Lindström sanoo.

Vaatimukset täyttyivät suunniteltua edullisemmin

Projektiin osallistuneet kehuvat yhteistyön toimivuutta ja projektin sujuvaa läpivientiä. Tumeliuksen mukaan yhteydenpito oli varsinkin projektin alkuvaiheessa erittäin tiivistä ja haasteita ratkottiin yhdessä. Sarajärvi on erityisen kiitollinen siitä, että Humalajoki hankki rahoituksen jo ajoneuvojen hankinnan yhteydessä.

– Rahoitus niin työlle kuin varaosille ja tarvikkeille oli varattu etukäteen. Saimme tehtyä pitkän projektin sovitussa aikataulussa. Kerta kaikkiaan hyvä ja onnistunut hanke, niin Millogin, Puolustusvoimien kuin veronmaksajienkin kannalta, Sarajärvi tuumailee.

Humalajoenkin mielestä projekti eteni tyylikkäästi, sillä asetetut tavoitteet täytettiin ja jopa vähäisemmällä rahasummalla, kuin alun alkaen oli suunniteltu.

– Vaikka rahoitusta hieman leikattiin, melkein kymmenen vuotta meni tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kaikenlaisia asioita tulee ja menee, mutta kaikki on pystytty ratkomaan. Itse ei tarvinnut jokaista nippeliä ja nappelia miettiä, sillä osaaminen Tervolan päässä oli hyvä ja pystyimme luottamaan Millogin kyvykkyyteen ja siihen, että asiat tapahtuvat sovitusti, hän tarkentaa.