Nuoruudessa Moskovassakin asunut kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra ymmärtää keskimääräistä paremmin Venäjän mentaliteettia. Hän kertoi ajatuksiaan Suomen puolustuksen vahvuuksista ja uhkista.
Valtioneuvoston puolustusselonteko: ”Nato-jäsenyys on käynnistänyt merkittävän säädösmuutostyön hallinnonalalla, sillä puolustusta koskeva lainsäädäntö on rakentunut kansallisen puolustuksen ja sotilaallisen liittoumattomuuden varaan.”
Suomen eduskunnan puolustusvaliokunnassa ounasteltiin Nato-jäsenyyden solmimisen alla jäsenyyden tuovan mukanaan vyöryn lakimuutoksia, joiden käsittelyssä on melkoinen urakka. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana 2023–27 toimiva kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) kertoo, että vielä suurempi muutos oli kansainvälistyminen, joka tapahtui lähestulkoon yhdessä yössä.
– Vaikka olimme olleet jo Naton kumppanuusohjelmassa, ei Nato ollut tällä tavalla toimintaympäristössämme läsnä. Nyt Suomessa käy paljon kansainvälisiä toimijoita, ja hyvä niin. Lakimuutoksia tulee tasaiseen tahtiin, ja niitä hoidamme eteenpäin muiden asioiden ohessa.
Tässä vaiheessa Nato-jäsenyyttä puheenjohtajan tehtävän keskeinen osa on Kopran mukaan yhteydenpito ja tapaamiset eri liittolaismaiden poliitikkojen kanssa.
– Meidän on luotava hyvä Suomi-kuva sekä löydettävä kontaktit, jotta yhteydenpito onnistuu. On ollut ilahduttavaa, kuinka hyvin meidät on otettu vastaan. Esimerkiksi Itämeren kaapelivaurioiden hoitamisessa teimme saumatonta yhteistyötä Viron puolustusvaliokunnan puheenjohtajan kanssa.
”Suomi ottaa puolustuksensa kehittämisessä huomioon Naton yhteiset tavoitteet, ja Suomen puolustuksen keskeiset toiminnot on kytketty osaksi liittokunnan yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja.”
Nato on vahvistanut valvonta- ja harjoitustoimintaa Itämeren alueella.
Sotilaallisten kyvykkyyksien sitomista vartiointiin Kopra ei pidä pysyvänä ratkaisuna.
– Turvallisuudesta voitaisiin pitää huolta esimerkiksi fyysisillä esteillä tai muulla tavalla järjestetyllä valvonnalla. Jos nopeaa reagointikykyä tarvitaan, siinä sotilaalliset partiot voisivat olla apuna, hän pohtii.
”Sotilaallisen puolustuskyvyn vahvistaminen ja resursointi ovat palanneet Euroopan valtioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskiöön. Naton ulkorajavaltioissa Baltian maista Puolaan puolustusmenot ovat lähivuosina asettumassa 3,2–4,7 prosenttiin BKT:sta (bruttokansantuote). Ruotsi ja Norja arvioivat saavuttavansa 2,6 prosentin tason viimeistään vuonna 2030.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati tammikuussa Nato-maita nostamaan puolustusmenojen osuutta viiteen prosenttiin BKT:stä. Tällä hetkellä Suomen lukema on 2,41 prosenttia. Kopran mielestä lisäinvestointi on tarpeen, mutta viisi prosenttia on liikaa.
– Pahoin pelkään, että koska geostrateginen tilanne on sellainen kuin on ja Venäjä muodostaa pitkäkestoisen ja laaja-alaisen uhan, on pelotetta kasvatettava entisestään. 3,5 prosenttia BKT:stä voisi olla seuraava pohja. Pidän sitä perusteltuna ja järkevänä.
Suomen strategisimpana haasteena hän kokee nyt taloustilanteen. Hävittäjähankinnat on tehty ja uudet monitoimikorvetit saadaan pian, ja seuraavaksi on edessä maavoimauudistus.
– Maavoimissa on paljon patoutunutta kalustonuusimistarvetta. Tasavallan talouden pitäisi olla niin hyvässä jamassa, ettei 3,5 prosentin saavuttaminen vaatisi talouden kannalta erityisiä toimia.
”Hyökkäys Ukrainaan ja vakauden horjuttamiseen pyrkivä toiminta EU:n itäisessä naapurustossa ilmentää pitkäaikaista kehitystä, jossa suurvalta-asemansa vahvistamista ja etupiirijakoa tavoitteleva Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa myös avoimella sotilaallisen voiman käytöllä.”
Kopra asui Moskovassa 9–13-vuotiaana isänsä työskennellessä siellä apulaissotilasasiamiehenä. Moskovan-vuosina Kopra oppi venäjää ja opiskeli sitä lisää myöhemmin.
– Kansainvälisen operaation tarkoituksena on tukea Suomea ja Viroa tilanteessa, joka voi johtaa hyvin monimutkaisiin kansainvälisiin prosesseihin. Tällä eliminoidaan riskejä, joita voisi syntyä, jos yksittäiset maat huolehtisivat kaapeleista.
”Informaatiovaikuttaminen on nyt paljon voimakkaampaa ja taitavampaa.”
Jukka Kopra, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
– Sain perusymmärrystä Venäjästä ja venäläisistä. Tässä ajassa pystyn seuraamaan venäläisiä tiedotusvälineitä, mikä on lisännyt ymmärrystä heidän nykyajattelustaan ja -näkemyksistään. Se on ollut tosi hedelmällistä nykyisen työni kannalta.
Kopra kertoo olleensa 1970-luvun lopulla hyvin varhaiskypsä ja lukeneensa paljon kirjallisuutta. Kirjallisuus ja paikan päällä tehdyt havainnot vahvistivat Kopran päässä ajatuksen, että kommunismi on ihmisen kannalta paha ja toimimaton järjestelmä.
– Jos silloista propagandaa vertaa nykypäivän informaatiovaikuttamiseen, on vaikuttaminen nyt paljon voimakkaampaa ja taitavampaa. Silloin joku uskalsi jopa nauraa ja vitsailla aatteille, mutta touhu on monin kerroin vakavampaa ja venäläisten historiankirjoitus yhä enemmän vääristeltyä.
– Koulujen opetussuunnitelmat lastentarhasta yliopistoon on laadittu tukemaan Venäjän valtion narratiivia. Eikä Venäjällä enää taida olla yhtään riippumatonta tiedotusvälinettä, Kopra harmittelee.
”Mahdollisuudet hyödyntää kybertoimintaympäristöä vihamielisissä tarkoituksissa lisääntyvät, kun infrastruktuuri ja teknologia kehittyvät ja käyttäjämäärät kasvavat.”
Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi opiskellut Kopra perusti 1990-luvulla yrityksen, joka erikoistui sähkökaupan tietojärjestelmiin.
– Vaikka en koe itseäni asiantuntijaksi, on kyberturvallisuutta helpompi arvioida, kun on elänyt sitä aikaa, jolloin palvelinkoneet ja verkot rakennettiin itse. Internetyhteydet piti osata suojata itse, sillä valmiita palomuureja ja tietoturvapalveluita tuli tarjolle vasta myöhemmin.
Strategisen viestinnän osasto valtioneuvoston kanslian alaisuudessa tukee hänen mielestään ansiokkaasti viranomaisia informaatiovaikuttamiseen varautumisessa. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin yhteiskuntaan vielä jäsentyneempää lähestymistapaa.
– Uhkia ja niiltä suojautumisen tapoja sekä pahantahtoisten informaatiovaikuttajien tavoitteita ja toimintamalleja täytyisi avata myös yksilöille systemaattisemmin ja laajemmin. Tässä tarvitaan yhteiskunnallisia toimia. Tämä työ on hallituksella vielä kesken.
”Toimintaympäristön muutoksen ja Nato-jäsenyyden myötä sotilaalliseen huoltovarmuuteen, varautumiseen ja poikkeusolojen toimintaan liittyvät vaatimukset korostuvat kaikissa kumppanuuden muodoissa.”
Kopra vertaa Millogin roolia Puolustusvoimien strategisena kumppanina koneistoon, joka puksuttaa taustalla ja ylläpitää tekniikan valmiutta, tapahtui mitä tahansa. Suomalaiset usein väheksyvät itseään, mutta niin Suomen puolustuksen kuin Millogin toiminnan suhteen kynttilää ei kannattaisi pitää vakan alla.
esittelemässä Riihimäen toimipaikan toimintoja Kopralle tammikuun lopulla.
Insinööritaustainen Kopra koki vierailun opettavaiseksi ja kiinnostavaksi.
– Kukapa näissä Suomen olosuhteissa osaisi kalustoa huoltaa ja pitää kunnossa siten kuin Millog ja Puolustusvoimat? Vaikka monella joukolla on taitavat tekijät, voivat olosuhteet olla sellaiset, että fiksumpikin insinööri hyytyy, hän tarkentaa.
Kopra vieraili alkuvuodesta Millogilla tutustumassa yhtiön toimintaan. Millogin tapa työskennellä ja organisoida työtä oli hänelle uutta, vaikka Millogin tehtävä oli hänellä tiedossa entuudestaan.
– Tehtävä ei ole maksimoida voittoa, vaan pikemminkin parantaa tuottavuutta ja hoitaa oma tehtävä kaikissa kuviteltavissa olevissa olosuhteissa. Tämän näkeminen oli vaikuttavaa ja vakuuttavaa.
”Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa toimintaympäristön vaatimuksia. Maanpuolustustahto luo pohjaa kokonaismaanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle sekä vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestokykyä.”
Puolustusvaliokunnan on pitänyt keväällä kiireisenä vuoteen 2030 asti tähtäävän valtioneuvoston puolustusselonteon käsittely. Kevään aikana kuullaan yli sataa eri asiantuntijaa, ja sen jälkeen laaditaan seikkaperäinen mietintö, jossa otetaan kantaa esimerkiksi Nato-jäsenyyden toteutumiseen ja muihin maanpuolustukseen liittyviin asioihin.
Kopra suitsuttaa kansan maanpuolustustahtoa ja sitä vuosikymmenten perinnettä, että maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia.
– Iso kiitos täytyy antaa sille sukupolvelle, joka oli vahtivuorossa kylmän sodan jälkeen. Sukupolvelle, joka ei lähtenyt siihen hullutukseen, että armeija olisi ajettu alas.
Kopran mielestä pitkäjänteinen asenne siihen, että maanpuolustus on koko kansan yhteinen juttu, onkin merkittävin vahvuutemme.
– Tästä täytyy pitää kiinni kaikin keinoin ja varmistaa, että kaikki kansalaiset voivat osallistua kykynsä mukaan maanpuolustukseen liittyviin tehtäviin ja olla avuksi. Suomalaiset ovat luotettavia, ja kun teemme asioita luottaen itseemme perisuomalaisella tavalla, tuppaa tällaista hyvää jälkeä syntymään, hän toteaa.
Lainaukset ovat otteita valtioneuvoston puolustusselonteon versiosta, joka on päivitetty 20. joulukuuta 2024 (urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-423-7).