Puolustusvoimien testit hengityssuojaimien puhdistamisesta päättyvät 8. toukokuuta. Millog on valmiina käynnistämään tuotannon nopeasti uudelleen, mikäli käsky käy. Tehtävä tukee hyvin Millogin missiota ylläpitää Suomen huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria ja sen valmiutta.
Puolustusvoimat rakensi yhteistyökumppaneiden kanssa huhtikuussa pilottilaitteiston, jossa tutkittiin mahdollisuutta puhdistaa hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita vetyperoksidikaasuun pohjautuvalla puhdistusmenetelmällä. Tuotantotestauskäyttö aloitettiin 23. huhtikuuta. Projektia johtanut Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja kommodori Marko Laaksonen kertoo, että toteutukseen haluttiin mukaan strateginen kumppani Millog.
– Tutkimuslaitoksella ja lukuisilla eri osa-alueiden asiantuntijoilla on ollut tärkeä rooli koetoiminnassa, mutta mikäli laitosta halutaan pyörittää pidempiaikaisesti, halusimme siirtää operatiivisen toiminnan, osaamisen ja ylläpidon Millogille.
Idea sairaalakäyttöön soveltuvien FFP2- ja FFP3-suojausluokan hengityssuojaimien puhdistamisesta lähti liikkeelle tiedemaailmasta.
– Erikoislääkärinä sairaalassa työskentelevä siskoni pyysi tekemään jotain, kun huoltovarmuuskeskuksen varastot oli avattu ja tilanne Italiassa ja muuallakin Euroopassa alkoi näyttämään todella huolestuttavalta hengityssuojaimien saatavuuden suhteen. Olin nähnyt Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen esitelmän vetyperoksidihöyrystysmenetelmästä. Minulle tuli mieleen, että voisiko tällä menetelmällä puhdistaa hengityssuojaimia ja tehdä jonkinlaisen hätävarmuusvaraston, kertoo koko yhteistyöverkostoa koordinoinut akatemiatutkija Katri Laatikainen LUT-yliopistosta ja LAB-ammattikorkeakoulusta.
Puolustusvoimien johdolla mukana olivat Teknologian Tutkimuskeskus (VTT Oy), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä maan parhaat virusasiantuntijat, infektiolääkärit ja hoitajat.
Poikkeusolojen vallitessa saatiin muutamassa viikossa aikaan massatuotantoon kykenevä puhdistuslinjasto, jossa puhdistetut hengityssuojaimet ovat käsittelyn jälkeen mikrobiologisesti puhtaita. Ne myös täyttävät suojaimien teknisten ominaisuuksien vaatimukset esimerkiksi suodatinmateriaalien suodatuskyvyn, suojaimien kiinnitysnauhojen, venttiilien sekä tiivisteiden toiminnan osalta.
– Onhan tämä huikea osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun iso joukko oman alansa huippuja saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, Laatikainen toteaa.
Pikavauhdilla puhdistuslinjastolle
Kun Puolustusvoimat pyysi Millogin mukaan pilottiprojektiin, lähti Millog kartoittamaan työvoiman saatavuutta ja sopivia henkilöitä työn ohjaamiseen. Tarvittavan henkilöstön määrästä ei ollut tuossa vaiheessa vielä tarkkaa tietoa. Osa työntekijöistä saatiin irrotettua muista työtehtävistä ja apuun saatiin myös Finnair, joka on joutunut lomauttamaan väkeä koronakriisin takia.
– Millogin missio on ylläpitää Suomen huoltovarmuuskriittistä infrastruktuuria ja sen valmiutta, joten tämä soveltuu hyvin meidän tehtäväksemme. Finnair lähti mahtavasti mukaan, saimme parissa kolmessa päivässä yli 50 hakemusta ja hakuajan jälkeenkin kiinnostuneita löytyi. Iso hatunnosto Finnairin henkilökunnalle sekä meidän HR-tiimille, joka pystyi todella nopeasti reagoimaan ja hoitamaan kaikki järjestelyt, kertoo Millogin Uudet liiketoiminnot -organisaation johtaja Manu Skyttä.
Kaikki puhdistuslinjastolla työskennelleet halusivat kantaa kortensa yhteiskunnan kriisitilanteen hoitamiseksi. Työhön tulleiden asennetta kiitellään.
– Olen todella ylpeä siitä, että niin milloglaiset kuin finnairlaiset lähtivät suurella sydämellä mukaan. Ennen aloitusta turvallisuusnäkökohdat huolettivat, mutta perehdyttyämme toimintaan havaitsimme, että ne oli suunniteltu ja toteutettu hyvin. Kaikilla on ollut hyvä henki ja asenne! kertoo Millogin Maajärjestelmät-toimialan johtaja Rami Harmaala.
Pilottikin osallistui pilottiprojektiin
Liikennelentäjä Ville Syrén on yksi Finnairin lomautetuista työntekijöistä, joka haki pilottiprojektiin mukaan. Hän tuli linjastolle töihin yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Normaalioloissa hän toimii perämiehenä Airbus A350 -matkustajakoneessa Aasian-liikenteessä. Kuukauden lomautuksen jälkeen hän tarttui kiehtovan kuuloiseen tilaisuuteen.
– Lennän lomautuksen aikana välillä rahtiliikennettä, mutta halusimme puolison kanssa kokeilla tällaista ainutlaatuista hommaa. Yhteiskunnallinen näkökulma oli työssä iso plussa, hän kertoo.
Syréniä jännitti hieman etukäteen, kuinka raskasta työ tulee olemaan, mutta kokemus oli hauska ja hyvin erilainen kuin hänen normaali työnsä. Hän ei kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmään, joten tartuntariski ei sinänsä pelottanut.
– Suojavarusteet olivat jopa yliampuvat, joten tiesin, ettei meillä ole mitään vaaraa. Koko prosessi oli kuitenkin tosi jouheva ja saatiin nopeasti kasaan. Millog hoiti todella hyvin oman osuutensa tästä. Jos työtä jatketaan myöhemmin, voisimme jatkaa tilapäistyössä, hän toteaa.
Myös milloglaiset Annika Sorri ja Timo Tuomisto aloittivat linjastolla ensimmäisten joukossa.
– Vaihtelu, mielenkiinto ja uteliaisuus ajoivat ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi. Hyvän asian takia halusin tulla. Huollan työssäni suojanaamareita, ei siinäkään mitään vikaa ole, mutta tämä on tuntunut tosi kivalta hommalta. Jatkossakin olen innolla mukana, jos tarvitaan, Sorri sanoo.
Tuomisto toimi puhdistuslinjastolla ryhmänjohtajana.
– Johtamisesta minulla on ollut kokemusta vain sotilaspuolella, joten siviilityöryhmän vetäminen oli mielenkiintoinen kokemus. Normaalisti teen asesepän töitä. Olen oppinut täällä lisää suunnitelmallisuutta ja ajatustyön tekemistä, hän sanoo.
Suojaimet käyttöön vasta pyynnöstä
Testeissä syntyi varasto puhdistettuja suojaimia. Niitä ei kuitenkaan jaeta eteenpäin ennen kuin Suomen sosiaali- ja terveysministeriö näin määrää.
– Jos hengityssuojaimet loppuvat maasta, on meillä puhtaita ja toimivaksi todettuja suojaimia. Tällainenkin resurssi on terveydenhuoltojärjestelmällä käytettävissä, jos paha paikka tulee, kommodori Laaksonen sanoo.
Tuotanto keskeytetään 8. toukokuuta testien päättyessä. Millog ylläpitää toistaiseksi valmiutta, joka mahdollistaa toiminnan nopean jatkumisen.
– Millog pyrkii omalta osaltaan tukemaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa yhteiskunnan suoriutumista velvoitteistaan, tämä on meille erittäin tärkeää, Harmaala sanoo.
Laaksonen kokee, että projekti oli kaikin puolin onnistunut. Kaikista eri organisaatioista projektiin osallistuneet henkilöt ovat tehneet työtä samana tiiminä.
– Tekijäporukka on ollut motivoitunutta ja he ovat kehittäneet käytäntöjä työn tekemisen ohessa. Toivotaan, että tästä on apua yhteiskunnalle, Laaksonen toteaa.