Voisiko työelämässä hankittuja oppeja hyödyntää myös kotona? Voiko arkea ”liinata”? Näistä pohdinnoista lähtee liikkeelle kirja, jonka Millogilla työskentelevä Kimmo Määttä on julkaissut vaimonsa Essi Määtän kanssa. Kirjan nimi on Arjen lean – säästä aikaa, rahaa ja hermoja.
– Lean on jopa riskialtis termi, koska jotkut ajattelevat, että jääkööt työasiat työpaikalle. Vaikka termi herättää tunteita puoleen ja toiseen, halusimme sen kirjan nimeen. Jos asioita haluaa tehdä pikkuisen paremmin, se tarkoittaa leania, Lievestuoreen toimipaikassa osastopäällikkönä toimiva Kimmo Määttä toteaa.
Lean on toiminnan järkevöittämistä ja sujuvoittamista sekä turhan karsimista ja olennaiseen keskittymistä. Lean sai aikanaan alkunsa Toyotan tehtaalta, jossa asiat haluttiin saada toimimaan entistä paremmin. Tavoitteita olivat muun muassa tuotannon jatkuva virtaus, häiriöiden karsiminen, virheistä oppiminen ja jatkuva parantaminen sekä asioiden tuominen näkyväksi. Toyotan kehittämiä malleja ja toimintatapoja alettiin 1990-luvulla kutsua kirjallisuudessa lean-filosofiaksi.
Kimmo kuuli leanista ensimmäisen kerran insinööriopintojensa aikana. Varsinaisesti asia kuitenkin tuli tutuksi vasta työelämässä, kun hän vuonna 2012 aloitti tuotannon esimiehenä jyväskyläläisessä tehtaassa.
– Olin siellä töissä pari vuotta, jonka jälkeen tulin Millogiin. Täällä ei vielä tuolloin puhuttu leanista, mutta toin omassa repussani mukana tietoa muun muassa valkotauluajattelusta ja muusta visuaalisesta esittämisestä sekä häiriöiden keräämisestä. Lisäsin niitä toimintaamme Lievestuoreen toimipaikassa, ja samaan aikaan yhtiö alkoi ottaa lean-menetelmiä käyttöön koko maassa, Kimmo muistelee.
Tavoitteena lisätä hengähdyshetkiä
Kun Kimmolta kysyy, miten hän määrittelee arjen leanin, hän nostaa keskusteluun isoja teemoja.
– Kyse on siitä, millaista omasta arjestaan haluaa rakentaa ja mitkä nykyisessä elämäntilanteessa ovat itselle ja perheelle tärkeitä asioita. Pystyykö niitä asioita toteuttamaan? Jos ei, täytyy tehdä jotakin: karsia kaikkea ylimääräistä ja pohtia erilaisia ratkaisuja. Lean tarkoittaa suunnitelmallisuutta ja arjen ohjaamista, hän toteaa.
– Vahva teema kirjassamme on ihmisten välinen vuorovaikutus: Miten asioista keskustellaan kotona ja miten palautetta annetaan? Sujuva ja toimiva vuorovaikutus on leania parhaimmillaan, sillä kun se toimii, moni muukin asia sujuu paljon paremmin, Kimmo sanoo.
Määtät ovat saaneet palautetta, jonka mukaan koti ei ole mikään Toyotan autotehdas. Monet torjuvasti leaniin suhtautuvat kokevat arkensa olevan niin kiireistä, ettei siihen pysty tuomaan uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja.
– Tarkoituksemme on pysäyttää ihminen ajattelemaan. Tavoitteena ei ole tehdä enemmän vaan saada lisää hengähdyshetkiä. Toisten mielestä suunnitelmallisuus vie jouston elämästä, mutta päinvastoin: kun osa viikosta on suunniteltu ennakkoon, tulee enemmän tilaa spontaanille tekemiselle.
Rutiinit tuovat positiivista virtausta
Moni kollega on kertonut Kimmolle lukeneensa Arjen lean -kirjan. Yksi on poiminut teoksesta uusia ideoita omaan elämäänsä, toinen huomannut käyttäneensä lean-oppeja arjessaan jo pitkään. Määtän perheen kodissa lean näkyy hyvin konkreettisillakin tavoilla.
– Meillä on esimerkiksi käytössä perhetaulu eli arkijohtamistaulu. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä, mitä tulevalla viikolla tapahtuu. Kirjaamme taululle muun muassa, jos pitää vaihtaa lamppu tai ostaa jokin tuote. Toiseksi, olemme karsineet huomattavan paljon ylimääräistä tavaraa, ja tavaroilla on omat, merkityt paikkansa.
Arjen leanin ytimessä on rutiinien luominen, sillä ne luovat arkeen positiivista virtausta. Kirja tarjoaa monia työkaluja, joista voi valita itselleen sopivimmat – kaikkia ei ole tarkoitus käyttää. Määtän perheessäkin on todettu, että kaikesta hukasta ei tarvitse pyrkiä eroon.
– Lapsiperheessä sotkua ja epäjärjestystä on pakko oppia sietämään. Sillä vain kuormittaa itsensä, jos kulkee lapsen perässä ja laittaa tavaroita paikoilleen. Tässä hetkessä meillä on tällainen elämänvaihe, jossa riman laskeminen ja itsensä kuuntelu on tärkeää. Jos olemme kiireisiä ja väsyneitä, saatamme ostaa valmiina esimerkiksi pinaattilättyjä, jotta pääsemme helpommalla, kertoo Kimmo.
Työ ja vapaa-aika vaikuttavat toisiinsa
Työhyvinvointi vaikuttaa aina vapaa-aikaan ja toisin päin. Kimmo kokee omalla kohdallaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helpoksi.
– Olen yksi ja sama ihminen, enkä erota työ- ja yksityisminää. Jokainen on itse vastuussa arjen sujuvuudesta ja varsinkin omasta palautumisestaan. Jos kotona arki pyörii, se näkyy työssä tehokkuutena.
Kolmen kilometrin työmatka toimii Kimmolle ajatusten tuulettumishetkenä, sillä hän kulkee töihin ympäri vuoden pyörällä. Etätyöpäivinä hän hengähtää kotona töiden jälkeen vartin verran ennen kuin siirtyy isän tehtäviin.
– Vapaa-ajalla teen aivan erilaisia asioita kuin töissä. Liikun ulkona, vietän aikaa perheen kanssa tai luen kirjaa. Kuulun sopimuspalokuntaan, ja siinä irtaantuu työelämästä ja muusta arjesta ihan tyystin. Työasioita ei pysty miettimään yhtään.