Logistiikkalaitoksen johtaja, kenraalimajuri Tero Ylitalo: ”En usko pikavoittoihin”

kenraalimajuri Tero Ylitalo
Kumppanuus Millogin kanssa on pidempi kuin Logistiikkalaitoksen historia nykymuodossaan. Laitoksen johtaja, kenraalimajuri Tero Ylitalon mukaan pitkä yhdessä toimiminen on auttanut tuntemaan toisiaan paremmin ja tuonut toimintaan varmuutta ja sujuvuutta.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos operoi osana liittoumaa, alati arvaamattomammaksi muuttuvassa maailmassa. Laitoksen perustehtävä on kuitenkin pysynyt samana koko olemassaolonsa ajan. Strategisessa kumppanuudessa uskottavuus on avainsana.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen väkimäärä on kasvanut sen yli 10 vuotisella taipaleella vain vähän, mutta tekemisen määrä jopa merkittävästi. Vaikka laitoksen budjetti on noin nelinkertaistunut, ei kustannuskurissa voida löysäillä; jokaisella eurolla on kyettävä hankkimaan suorituskykyä.

Kenraalimajuri Tero Ylitalo on johtanut Logistiikkalaitosta lähes kaksi vuotta, ja tänä aikana maailma on muuttunut entistäkin arvaamattomammaksi.

– Isoja strategisia hankintoja tehdään kiihtyvällä tahdilla, mikä kasvattaa ylläpitotarvetta. Koska Puolustusvoimat toimii verovaroilla, on läpinäkyvyyden todentaminen velvollisuutemme veronmaksajia kohtaan. Isojen linjojen lisäksi on paljon pieniä tekoja, joilla asioita voidaan kehittää oikeaan suuntaan, Ylitalo kertoo.

Aluksi Logistiikkalaitos oli lähinnä kansallinen toimija, mutta yli kolmen Nato-jäsenyysvuoden aikana pelikenttä on muuttunut kansainväliseksi. Liittouman joukot harjoittelevat Suomessa yhä kiihtyvällä tahdilla.

– Skaala on laajentunut, mutta perustehtävämme on edelleen sama eli normaaliolojen toiminnan ja poikkeusolojen operoinnin mahdollistaminen, hän sanoo.

Materiaalin, taidon ja tahdon oltava kunnossa

”Pätkätyöläiselle”, kuten Ylitalo ja hänen kollegansa itseään kutsuvat, jää eri tehtävistä aina jotakin käteen. Vuonna 2004 Ylitalo työskenteli Kosovossa informaatiosodankäynnin parissa, ja vaikka Naton kriisinhallintatehtävä jatkuu siellä edelleen, on sen painopiste muuttunut. Informaatiosota jatkuu entistä kovempana.

– Myöhemmin osallistuin Naton operaatioesikunnassa eri maiden joukkojen suorituskykyjen arviointiin. Opin, ettei suorituskyvyssä voi fuskata, se joko on tai sitä ei ole. Kaikkien osa-alueiden on oltava kunnossa – kärjistetysti sanottuna materiaalin, taidon ja tahdon. Tämä on tajuttu onneksi Suomessa alusta asti hyvin, hän pohtii.

Sotilaallisten maanpuolustuskykyjen on oltava kattavassa kunnossa, mutta myös koko yhteiskunnan resilienssillä on merkitystä.

kenraalimajuri Tero Ylitalo, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja

Kokemus Naton koillisen armeijakunnan esikunnassa osoitti puolestaan valmiuden ja siihen liittyvän harjoittelun tärkeyden. Tuolloin ei ollut vielä viitteitä siitä, että Suomesta tulisi Nato-maa. Ylitalolla vahvistui kuitenkin ajatus siitä, että monikansallisessa yhteistyössä olemme vahvempia.

Ei vilkuilla sivulle

Ukrainan sodasta on otettavissa paljon sotateknistäkin oppia, mutta Ylitalo korostaa, että vahva maanpuolustustahto on kaiken lähtökohta ja sitä kannattaa vaalia.

– Jos Ukrainan tahto ei olisi pitänyt, tilanne olisi päättynyt paljon aikaisemmin. Sotilaallisten maanpuolustuskykyjen on oltava kattavassa kunnossa, mutta myös koko yhteiskunnan resilienssillä on merkitystä. Jokainen yksilö voi vaikuttaa selviytymiseen, sillä kaikki teot summautuvat. Täten tahto ja kriisinkestävyys liittyvät toisiinsa, hän tarkentaa.

Ylitalon mielestä kriisi on osoittanut sen, ettei kukaan pysty realistisesti arvioimaan, missä sodan päätepiste on. Sota aiheuttaa ihmisille erittäin kovan kuormituksen, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Kenraalimajuri Ylitalon mielestä on tärkeää, että kumppanit kehittävät oman toimintansa ohella myös kumppanin toimintaa. Ketteryyttä ja muuntautumiskykyä vaaditaan nykymaailmassa yhä enemmän.

– Kumppaneilla täytyy olla uskottava kyky toiminnan jatkuvuuteen pitkäkestoisessa kriisissä. Heidän pitää pystyä katsomaan omaa toimintaansa valmiuden ja jatkuvuuden kannalta, jotta he eivät kuukauden päästä totea, että homma loppui. Kuormituksesta huolimatta luotamme erityisesti strategisten kumppaneiden varmistavan toimintansa pitkälle tulevaisuuteen, hän toteaa.

– Kaikesta ympärillä olevasta kohinasta ja epävarmuudesta riippumatta, haluan nähdä Logistiikkalaitoksen tehtävän kirkkaana, ilman epäröintiä ja tarpeetonta vilkuilua sivulle. Tämä edellyttää myös strategisilta kumppaneilta heidän oman tärkeän tehtävänsä suorittamista.

Kaksisuuntainen liike vie oikealle tielle

Millogin kumppanuus on pidempi kuin Logistiikkalaitoksen historia nykymuodossaan, ja pitkä yhdessä toimiminen on auttanut tuntemaan toisiaan paremmin ja tuonut varmuutta ja sujuvuutta.

– Toiminnan kehittäminen yhteisillä ehdoilla tuo tuloksia. En henkilökohtaisesti usko pikavoittoihin tai oikoteihin – kyllä tulos syntyy pitkäjänteisellä yhteistyöllä, Ylitalo toteaa.

Hän muistuttaa, että vaikka Logistiikkalaitos on keskeinen portinvartija kumppanuudessa, tulee Millogin kehittää yhteistyötään myös suorituskykyjen omistajien, erityisesti Maa- ja Merivoimien, kanssa.

– Suorituskykyjen on oltava siinä valmiudessa ja kunnossa, mitä niiden omistajien tehtävät edellyttävät. Jotta yhteisestä toiminnasta saadaan irti tarpeellinen, täytyy kumppaneiden kehittää oman toimintansa lisäksi myös kumppanin toimintaa. Kaksisuuntainen liike on täysin oikea tie edetä. Kumppanin osaamisen pitää kehittyä tasapainossa Puolustusvoimien tarpeiden kanssa. Ketteryyttä ja muuntautumiskykyä vaaditaan syklisessä maailmassa yhä enemmän, molemmin puolin.

– Korostan omille tekijöillenikin, että ainoa tie edetä on se, että osaamme aidosti arvostaa ja kunnioittaa toistemme tekemistä, osaamista ja kykyjä. Meistä jokainen vaikuttaa kumppanuuteen ja sen tulevaisuuteen eikä tämä saa olla sananhelinää. Ainoastaan näin pystymme selviytymään pahimmistakin tilanteista.

Uskottavuus, uskottavuus ja uskottavuus

Ylitalo näkee Millogin roolin tulevaisuudessakin vahvana, sillä pitkäjänteinen yhteistyö on synnyttänyt vakuuttavan palveluverkoston, sekä toimivuutta harjoitustoimintaan ja valmiuden ylläpitoon. Kaikki tapahtunut on muuttanut ja tulee muuttamaan Logistiikkalaitoksen kumppanuutta Millogin kanssa. On tarvetta miettiä, millaiset edellytykset kumppanilla on toimia kansainvälisten joukkojen kanssa Suomessa, mutta myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Uskottavuus on strategisessa kumppanuudessa avainsana. Suomeen tulee erilaista kalustoa ja joukkoja, joiden menettelytavat voivat olla erilaisia. Suomen kalustoa täytyy pystyä huoltamaan esimerkiksi muissakin Pohjolan maissa.

Ylitalo on tyytyväinen siihen, että Puolustusvoimat on päässyt tarkastelemaan ja kommentoimaan Millogin strategiaa, joka tähtää toiminnan kilpailukykyisyyteen ja tehokkuuteen.

– Mielestäni edellytykset hyvään ovat olemassa ja opimme matkan varrella lisää. Mennään yhdessä täysillä eteenpäin!